torstai 11. joulukuuta 2014

Japani: Kioto, päivä 2

Jatketaanpa vielä Japanista tovi ennen jouluhässäkän alkamista - sopivan rauhoittavaa muistella ihania maisemia joulustressin keskellä (paitsi ettei ole mitään joulustressiä). 

Sunnuntaiaamuna heräsimme ihanaan auringonpaisteeseen ja pieni puutarhammekin näytti ihan erilaiselta kuin edellisen päivän apeassa vesisateessa. Kamelia kukki kauniisti ja mummeli kertoi meille tarinoita kasveista.


Jatkoimme hyvin hengellistä ohjelmaamme suuntaamalla taas kerran yhteen temppeliin. Näitä Kiotossa(kin) nimittäin riittää ja kauneimmat paikat ovat muodostuneet niiden ympärille.

Nyt suunnistimme Kinkaku-ji -temppeliin, eli "kultaisen paviljongin temppeliin". Temppeli on rakennettu vuonna 1397 Shogun Youshimitsun huvilaksi ja sen jälkeen se on muutettu buddhalaiseksi temppeliksi.


Temppelin keskipiste ja kuuluisin osa on kultainen paviljonki. Sen kaksi ylintä kerrosta on päällystetty lehtikullalla. Kuten niin moni paikka tällä suunnalla maapalloa, tämäkin on luonnollisesti kertaalleen palanut. Joku suivaantunut munkki poltti sen vuonna 1950  ja nykyinen rakennus rakennettiin sen jälkeen. 



Paviljonkia ympäröivää lampea ei suotta kutsuta peililammeksi. 



 Eräällä munkilla oli tavoitteena kasvattaa männystä laivan mallinen. Muutama kerta on oksia tarvinnyt vääntää ristikkäin ja tukea, mutta lopputulos on hieno.


Vehreän Kiomitzu deran jälkeen tämä alue oli karun pelkistetty, ihan hengästyttävän kaunis!

Ruskaa löytyi täältäkin.


 Tarinan mukaan Shogun Yoshimitsulla oli tapana juoda teetä puutarhassa ja teevesi haettiin tästä vesiputouksesta.


 Sytyimme kynttilät ja suitsukkeet perheidemme onnelle.



Temppelin jälkeen vaihteeksi nuudeleita - reissun parhaita!


Jatkoimme matkaa Arashimayan alueelle. Tämä alue on yksi suosituimmista ruskan ja kirsikkapuiden kukkimisen bongauspaikoista Kiotossa. Ja ruuhka olikin sitten sen mukainen. Satuimme siis Kiotoon suosituimpana ruskaviikonloppuna ja siksi hotellinkin löytäminen oli melkein mahdotonta. 

Väkeä oli paikoin ahdistavan paljon.


Alueella on myös paljon pieniä kauppoja, ravintoloita sekä tietenkin lukuisia temppeleitä, tärkeimpänä valtava Tenryu-ji -temppeli. Me olimme kuitenkin saaneet temppeleistä tarpeeksemme ja vain kuljeskelimme alueella.

 

Alueella sijaitsee kuuluisa bambumetsä ja se oli taianomainen paikka - olisipa siellä saanut kuljeskella ilman väenpaljoutta...


Kiotossa näkyi katukuvassa yllättävän paljon ihan tavallisia japanilaisia kimonoissa. Kuulemma perinteisiin uskovat perheet suosivat kimonon käytöä. Kimonoista on lukuisia erilaisia variaatioita arkeen ja juhlaan ja myös vyö (eli obi) valitaan tilanteen ja juhlan mukaisesti.


Tosin nämä nuoret naiset lienevät turisteja vuokrakimonoissa...

Vastaamme käveli myös seurue geishoja. Kamera, äh, missä... No nyt ne jo lähtee, (poseerasivat hyväntuulisesti kuvaajille), äkkiä nyt.... Mutta olivat he luonnossa kauniita. Niin naiset kuin asutkin.



Geishan ammatti on hyvin perinteinen ja se ei vastoin yleistä käsitystä (ulkomailla) liity prostituutioon. Geisha on viihdyttäjä ja taiteilija, eräänlainen PR-emäntä. Näin yksinkertaisimmillaan. No yleisen käsityksen syntyyn ovat tietenkin vaikuttaneet näidenkin ammattilaisten vapaamielisemmät kollegat...

Bussi takaisin keskustaan oli aivan täyteen survottu, seisoimme melkein nenät kiinni tuulilasissa ja jokaisella pysäkillä väen poistuessa meidän piti hypätä ulos ja taas takaisin bussiin.

Katsoimme ansainneemme pienet neuvoa antavat ensimmäisessä kohdalle osuvassa, siistin oloisessa kuppilassa (no, ei tuolla kyllä muuta kuin siistejä paikkoja ollutkaan). Pois lähtiessämme vierailimme naistenhuoneessa, joka yllätti seinätarroillaan. Selkeää suomea ja aivan ihmeellinen aihepiiri. Mistä on kysymys???

Olimme niin häkeltyneistä ettemme tajunneet edes kysyä, että miksi ja mistä ja mikä on tarina näiden takana.




 Edellisestä illasta viisastuneina lähdimme etsimään ruokapaikkaa hiukan aikaisemmin, emmekä arponeet oikeastaan yhtään. Valinta oli erinomainen.





Illan päätteeksi liotimme itseämme vielä tutuksi tulleessa kylpylässä ja olimme jo kantis-mummeleiden kanssa melkein vanhoja frendejä saunassa ja altaissa.