torstai 13. joulukuuta 2012

Back to school!

Kun kouluvuosi lähenee loppuaan, minä olen viettänyt koululla aikaa enemmän kuin koko syksynä yhteensä. Täällä todellakin osataan osallistaa vanhemmat koulunkäyntiin!

Läksyjä ei ehkä ole kokonaisuudessaan enempää kuin Suomessa, mutta ne ovat kovin erilaisia. On projekteja, jotka oikeastaan vaativat vanhemman apua, kuten tuo maailmanympärysmatka. Jopa ekaluokkalaisilla on "projekteja": Eero tekee parhaillaan tehtävää, jossa kerrotaan yhdessä julisteessa Ruotsista (maan sai valita vapaasti, luotin Victorian vetovoimaan ;)!

Lisäksi meillä WISS:issä läksyt saadaan aina maanantaisin ja ne tulee olla tehtynä seuraavana maanantaina. Jos ne jättää sunnuntai-iltaan, on edessä aikamoinen urakka. Vanhemman apua tarvitaan väkisinkin siihen, että ne tulee tehtyä viikon varrella. Ainakin tuon ekaluokkalaisemme kanssa. Kiinasta läksyä tulee joka päivä. Ja täytyy muistaa, että koulupäivät ovat mielettömän pitkiä, koulubussi lähtee ekaluokkalaisillakin kohti kotia vasta 15:30, eikä iltapäivä todellakaan ole mitään hupia ja hauskaa, vaan ihan koulutyötä!

Mutta sitten se kaikki muu: On tempauksia, tapahtumia, juhlia, keräyksiä...Suunnilleen joka viikko kysytään mukaan johonkin tapahtumaan osallistujaksi, avustajaksi tai järjestäjäksi. Eihän se oikeastaan kauhea ihme ole, täällä on varmasti kanavoimatonta kotirouvaenergiaa vaikka muille jakaa. Ja mukana on oikeasti ilahduttava joukko myös isiä!

Minä olen loppuvuodesta parantanut osallistumistani kuin sika juoksua. Ei, en odota sen näkyvän jakson arvioinnissa...no hitto, totta hemmetissä sen pitäisi näkyä! Ai, senkö ei ole tarkoitus näkyä? Ööö...;) No, menkööt silti!

Joka torstai olen ollut tunnin verran Eeron luokan Reading Mum, eli jokainen oppilas käy vuorollaan lukemassa minulle ääneen oman tasonsa mukaisen kirjan ja minä kirjoitan kommentit suorituksesta sekä annan tietenkin tarran!


Tällä viikolla on juhlittu luonnollisesti Joulua! White Christmas Party on vaatinut vanhempien panosta ja kun oppilaita on samassa koulussa perheestä 3, kaikki eri luokilla, alan päästä portista sisään ns. "naama-vipillä", vähän kuten jotkut pääsivät jonon ohi suosituimmissa baareissa aikoinaan (=en tarvitse ID-korttia vaan porttivahdit tuntevat minun pärstäni, moikkaavat iloisesti Ni Hao! ja toivottavat tervetulleeksi sisään). Saavutus tämäkin.

Jokaisen luokan osalta ohjeistus on ollut hieman erilainen, mm. Secret Santa -lahjojen osalta. Tämä on siis se vanha kunnon juttu, jossa jokainen ostaa pienen lahjan ja laittaa sen säkkiin ja jokainen vuorollaan poimii sieltä jotain pientä. Koska juuri tällaisissa asioissa Kiina on todellakin edullinen, olin kiitollinen siitä, että Ellan luokan osalta summa oli selkeästi ohjeistettu: 50 RMB (= n. 6 €). Kun pukin kontista löytyi jalkapalloja, rannekelloja, koruja yms, olisin ollut hieman nolo suomalaisittain ihan sopivan tussipakkauksen kanssa.

Juhliin kuuluu tietenkin myös tarjoilua! "Please bring something from your home country!". Tällaiselle leipuri-ihmeelle se on aina helpommin sanottu kuin tehty ja aluksi koin aina kauheaa ramppikuumetta näiden nyyttikestien suhteen. Ja totta on, että monet panostavat ja osaavat:







Toisaalta, moni tuo pöytään myös ihan perusjuttuja: pop cornia, sipsejä, Coca-Colaa, pillimehuja... Ehkä hauskin (toistuva) löytöni on ollut suoraan pakkauksesta otetut, keittämättömät nuudelit murennettuna sopiviksi suupaloiksi: En siis olekaan ainoa friikki maailmassa, joka tykkää tästä ruokalajista myös näin! Ja kyllä, itse turvauduin Ikean mahtaviin piparkakkuihin kaikkien kolmen kohdalla!

Suolaisen puolella huippu oli eilisissä Emilian luokan joulujuhlissa, joissa salaperäisistä foliokääreistä paljastui sushia! Ne katosivat parempiin suihin heti,  kun sisältö paljastui, edes kuvaa en ehtinyt ottaa. 

En varmaan ole ainoa, jolle opettajien (mahdolliset) joululahjat tuottavat harmaita hiuksia vuodesta toiseen! Olen nähnyt erään tutun opettajapariskunnan "kynttiläkaapin", jossa oppilaiden lahjoittamaa poltettavaa riitti varmasti pitkälti juhannukseen  - Juu-u,  terveisiä sinne Savoon ;).  Täällä systeemi on selvä: Class Mum kerää jokaiselta perheeltä parhaaksi katsomansa summan, kysyy opettajien toiveita ja hankkii lahjan. Piste.

Mielestäni erittäin hauska idea oli Ellan luokan joululahjassa: jokainen oppilas sai kertoa kukan ja sen värin, joka hänen mielestään parhaiten kuvaa luokan kahta opettajaa. Sen perusteella hankittiin molemmille näistä kukista, tai ainakin sinnepäin, koostuva kimppu!


Hauskaa oli se, että mielipiteet jakautuivat hyvin tasan. Toiselle opettajalle gerberoita, auringonkukkia, keltaista, vahvoja värejä - koska hän on impulsiivinen, naurava, kannustava, hassutteleva! Ja toiselle valkoista, pinkkiä, ruusuja, liljoja - koska hän on rauhallinen, hiljainen, auttavainen ja kärsivällinen.  Perusteet kerrottiin myös korteissa.


Pääsinpä kerrankin myös luokkaan ottamaan  kuvan opetustilanteesta "matolla".  Tämä on kai yksi suomalaisesta koulusta aika poikkeava tapa. Oppilaat istuvat lattialla matolla ringissä tai kai milloin mitenkin ja tekevät asioita vähän eri tavalla kuin he tekisivät sen pulpetin ääressä. Ja tämä ei ole mikän poikkeus, vaan luokissa on olemassa matto, jolle kokoonnutaan istumaan tyynyjen kanssa ja oppimaan.

sunnuntai 9. joulukuuta 2012

Matkustan ympäri Maailmaa...

Tämän viikonlopun aikana olemme perehtyneet Ellan Unit of Inquiry tehtävään: Matkaan Maailman ympäri.

Tehtävänä oli:

- Matkusta vähintään 4 viikkoa, maksimi 3 kuukautta
- Budjetti: Lentoihin USD 7000, majoitukseen USD 4000.
- Käy vähintään kahdessa maanosassa, ei rajoitusta muuten.
- Suorita kaikki siirtymiset käyttäen lentoja
- Yövy ainoastaan maksullisissa paikoissa
- Kerro matkustuskilometrisi kokonaisuudessaan kilometreinä ja maileina
- Kerro joka etapin osalta kustannus kahdessa valuutassa, esim. USD ja EUR
- Kaikki lennot sekä majoitukset pitää olla oikeilla yhteyksillä ja oikeissa paikoissa, käyttäen todellisia lentoyhteyksiä ja olemassa olevia hotelleja. Kaikkien kustannusten täytyy olla todellisia ja perustua varausjärjestelmiin.
- Dokumentoi matkasi haluamallasi tavalla, kunhan se on loogisesti esitetty ja budjetti pitää.

Ellan reitti:

Shanghai- Helsinki- Tukholma - Edinburgh - Pariisi- Rio de Janeiro - Miami - Tokyo - Sydney - Phuket - Shanghai.

Olipa hauskaa matkustaa sinkkuna ja vapaana ympäri maailmaa ja huomata kuinka halvalla oikeastaan pääsisikään reppu selässä. Kun perhekoko kasvaa, räjähtävät sekä vaatimustaso että kustannukset.

Virtuaalimatkailun lisäksi teimme viimein päätöksiä myös oikean lomamme, kiinalaisen uudenvuoden ajaksi. Päädyimme n. 9-10 vuorokauden lomaan (Omppu joutuu olemaan sen ajan koirahotellissa) ja päädyimme lopulta kuitenkin Thaimaan lomaan, vaikka Vietnam oli houkutteleva vaihtoehto. Emme näillä näkymin pääse viime vuoden kohteeseemme Cape Panwaan, mutta saa nähdä mitä tykkäämme tulevasta paikasta!

128_BangtaoBeach_02
Kuva. Flickr

25_FamilyPool_11
kuva: Flickr

torstai 6. joulukuuta 2012

Oi maamme Suomi

Olin lupautunut kertomaan Eeron luokalle Suomesta! He tekevät Unit of Inquiry -tehtävänä tutkielmia eri maista (omaa kotimaata ei saanut valita). Eero tekee tehtävän Ruotsista. Vapaaehtoiset vanhemmat pyydettiin kertomaan omista kotimaistaan lapsille.

Minun vuoroni oli tänään. Ihan sattumalta tajusin yhteyden Itsenäisyyspäivään eilen. Niinpä esittelin ylpeänä myös Saulin ja Jennin kuvan ja kerroin heidän pitävän tänään isot juhlat. Joku äiti oli kuulemma tuonut muffinsseja koululle "for Finland". Minulla on siihen vielä matkaa!

Ihan yllätyksekseni Ella oli tehnyt minulle upean pohjatyön ja kasannut PowerPoint -esitykseen n. 10 diaa kaikista mahdollisista aiheista Angry Birdsista kansalliseläin Karhuun kuvien kera ollessani Emilian kanssa luisteluharkoissa.  En meinannut uskoa todeksi hienoa esitystä joka minua odotti!

Olimme melko kiireessä etsineet muutamia kuvia Suomesta ihan omista arkistoistamme ja täydensimme niitä sitten netin kuvista. Omia kuvia selatessa tuli taas jonkinlainen koti-ikävä!

Talven me tulemme menettämään täysin ja hiihtoloma Kolilla tai paremman puutteessa edes Keski-Suomessa on ollut tärkeä. Osaammekohan hiihtää täältä palatessamme?



Kuvat vuodelta 2011, Koli




Eeron luokka on tietenkin varsin kansainvälinen, oppilaita on ainakin Saksasta, Hollannista, Italiasta, Ruotsista, Kiinasta (Hong Kong), Malesiasta ja muistaakseni Japanista.

Monille suomalainen talvi oli aivan ihmeellinen kokemus: Vesi siis jäätyy välillä ja silti siinä voi uida taas kesällä, onko se jäätävän kylmää? Onko järvissä suolaista vettä vai makeaa? Voiko järvistä kalastaa? Voiko uidessa sukeltaa? Miltä lumi tuntuu? Voiko tosi kylmällä lumella kävellä?

Lämpötilojen vaihtelu vuodenaikojen välillä olikin todella suuri ihmetysten ja myös kysymysten aihe tänään! How can you go out in such a cold weather? Niinpä. Myös kuva lumiaurasta oli aika eksoottinen monelle!

Kesästä kerroimme Suomen olevan tuhansien järvien maa (yllätys!!!), mutta meren rannalla varttuneena korostin myös suurta rakkauttani, Saaristomerta sekä Länsirannikon saaristoa!

Strömma, Perniö/Kemiö, 2011

Koli, Pielinen, 2011

Koli, Pielinen, 2011

Koli, Räsävaara, 2011

Koli, Pielinen/mökkiranta, 2011

Ehkä nämä vuodenaikojen vaihtelut sekä läheiset ja tärkeät paikat nostivat taas sellaisen patrioottisen fiiliksen mieleen! Hei, meillä saa poimia puolukoita metsästä niin paljon kuin jaksaa, maksutta ja 15 kpl 7-vuotiaita katsoo sinua kuin olisit UFO :)

Nauttikaamme siis kaikki Suomesta ja suomalaisuudesta, missä ikinä olemmekin! 

Hyvää Itsenäisyyspäivää!

tiistai 4. joulukuuta 2012

Suomesta kaipaamme!

Vuoden vaihtumiseen on vielä aikaa, mutta Expat -elämässä nämä ajat alkavat olla vuoden alussa saapuville konkreettisen pakkaamisen aikaa. Itse pakkailimme ja mietimme n. kuukausi ennen lähtöämme aika ummikkoina sitä, mitä mukaamme oikeastaan ottaisimme ja monta virhettä tuli taatusti tehtyä. Nauroimme talvitakeille pakkaillessamme Suomen kesässä, vilkuillen + 30 astetta lupailevaa jatkoa Shanghaissa, vaikka ymmärsimmekin talven täälläkin koittavan.

Koetanpa siis listailla asioita, joita juuri me, juuri nyt nyt kaipaisimme Suomesta. Melkein kaikkea saa oikeastaan tietenkin ja aika varmasti täältäkin, jopa halvemmalla, mutta jos ajattelen tilanteita, kuten aika yhtäkkinen sään kylmeneminen, ensikertalaisena olisin ehkä hankkinut näitä jo valmiiksi. Lista näyttäisi lisäksi varmaan aika erilaiselta jos asuisimme keskustassa tai jonkun kunnollisen kauppakeskuksen tuntumassa!

VAATTEET:

- Villasukat! Täältä saa kaikenlaisia töppösiä, mutta rakastan ihan suomalaisia villasukkia, joita meillä on tätini sekä anoppini, molemmat Ritvoja, ansiosta runsaasti ja aivan ihania! Täällä on aika koleaa näin syksyisin-talvisin, vaikka taloissa on lattialämmitys. Haen tällaiset jalkoihini aina aamuisin.


- Kunnolliset kosteussuojatut takit, meillä Polarn o Pyret. Näin syksyllä tosi ok. Housutkin meillä on mukana, aika näyttää tarvitaanko niitä koskaan.
- Sormikkaita, koulupukuun sopivia tummansinisiä, valkoisia, harmaita. Rajoittuneena tykkään yksivärisistä ja koulupukuun sointuvista, kiinalaiset tykkää värikkäistä :) Jos kirjavuus ei häiritse, niitä saa täältäkin helposti.
- Tyttöjen sukkahousuja (harmaa, valkoinen, tummansininen...). Olen ehkä kokematon, mutta isommille lapsille (10-13 v) sopivia, koulupukuihin sopivia yksivärisiä sukkahousuja, jotka omilla  tytöillämme pysyvät päällä,  olen tässä lähistöllämme löytänyt vain Okaidi- lastenvaateliikkeestä, jossa ne ovat melko hintavia (n. 60 RMB / sukkikset). Pieniä löytyy kyllä. Luulisin, että näitä saisi Suomesta helpommin, ei ehkä halvemmin.
- Puuvillaiset pipot (meillä P.O.P) ovat luultavasti kohta ajankohtaisia...
- Gore-Tex kengät:  Tytöille mallia, jotka käyvät hameen kanssa. Meillä löytyy yhdet, mutta keskimmäisen kanssa taidan suunnata outlet-torille.  Pojille varmaan kunnon kävelykengät tai Gore-lenkkarit olisi ok. WISS-koulun ohjeistus kuuluu, että tummat kengät, mutta ei sitä kukaan noudata. Suomesta hankkisin esim. Kangaroos -mustat gore-tex -lenkkarit korkealla varrella jos nyt ostaisin.
- Hillityn siniset toppa/talvi-vaatteet. Jakaa varmaan mielipiteitä ja riippuu koulupuvuista. Meillä lapsilla aika konservatiiviset koulupuvut ja kaipaisin niiden seuraksi mm. kuopuksen kotiin jätettyä Duffeli-takkia. Toki näitäkin saa teetettyä. Mutta jo olemassa olevan pakkaisin nyt mukaan.

LÄÄKKEET, KOSMETIIKKA YMS.

Näitä otimme ja ottaisin nyt jopa enemmän (=PALJON):

- Hyttysmyrkkyä (Tarvitaan vasta keväällä tai lomalla Thaimaassa jne.)
- Ibuprofeenia (lapset ja aikuiset)
- Parasetamolia (lapset ja aikuiset)
- Xylitol-tabletteja
- Xylitol -purkkaa
- Pepsodent -hammastahnaa
- Kaikenlaisia käsikauppalääkkeitä, joita on kokenut Suomessa tarvitsevansa - Laxoberonista Rennieen ja Samarinista perusvoiteisiin ja korvatulppiin..
- Vitamiineja: D, Multivita, C, kalaöljy - varmuuden vuoksi...
- Kosteusvoiteet, puhdistustuotteet, deodorantti: Kiinassa myydään usein valkaisevia versioita. 

LAHJAT:

- Suklaata lahjapakkauksissa: Fazer Sininen, Geisha, Fazer-Mint jne.   Levytkin toimii, mutta itse kaipaisin usein yksittäispakattuja konvehteja.
- Mauri Kunnaksen ja ehkä Astrid Lindgrenin  kirjoja englanniksi - oivia kaverisynttärilahjoja.
- Angry Birds -juttuja. Kova sana täällä, tosin ei ymmärretä suomalaiseksi ilman selitystä.
- Suomalaista lasia, vaikka Iittalaa tai posliinia, kuten Arabiaa tai puuta.... Jotain pientä viemisiksi jos kutsu käy yllättäviin tilaisuuksiin. Kivi-tuikkuja, Aalto-tuikkuja, Taika-sarjaa.... En oikein osaa suositella. Huopaa... Kunhan vaan jotain pientä varaa.

ELINTARVIKKEET:

Riippuu taas varmasti aivan kauheasti ihmisestä, mutta:

- Kuivahiivaa
- Suodatinkahvia + suodatinpusseja
- Varmaan ihan junttiurpoa, mutta koimme aluksi Italian Pata -pussit aika käteväksi pikaruoaksi - sittemmin niitä ei ole tullut kaivattua.
- Kaakaota - O'boy on ollut mieluinen tuliainen!
- Ruisleipää

Hauskasti löysin vanhoista kuvista juttuja, joita kuvasimme  ja ajattelimme jäävämme kaipaamaan ennen tänne muuttoa.

Turkinpippureita saa ostaa Suomi-koulun kaupasta - KIITOS!! Salmiakkia kaipaan muuten.


 "Tyttöjugurttia ja Mango-Pilttiä". Emilian Olivia-serkulta opittu lempiaamiainen: Valion Bulgarian jugurttia + Piltti Mango-sosetta. Ei ole täällä vielä onnistunut, vaikka sekä jugurttia että mangoa saa. Yhdistelmä vain ei ole se oikea. Ei oikein voi velvoittaa ketään läheistä kantamaan mukanaan painavia pilttipurkkeja :)




Eeron suosikki, maksamakkara (HK) kuuluu myös sarjassamme hankalasti tuotaviin elintarvikkeisiin.



MUUTA IHAN HASSUA:

- Lasten vauva-aikaiset valokuva-albumit. Näitä olisi kaivattu jo useamman kerran koulussa, koska vanhempien lastemme syntymä on (uskomatonta kyllä) dokumentoitu ennen digikameroiden yleistymistä! Ja muutenkin, paljon "who we are and where did we came from" -jakson juttuja ei vaan ole muistissani (sukupuut, isovanhempien sukupuut, lapsuuden ensiaskeleet...) vaikka olen ne tunnontarkasti laittanut ylös vauvakirjoihin ja albumeihin.
- Olisin tarvinnut viimeisintä palkkatodistustani, onneksi asiat selviävät nykyisin myös sähköisesti.
- Jos jätät auton kotimaahan parkkiin, ota mukaan kopio rekisteriotteesta  - saatat tarvita sitä auton vakuutuksia muuttaessasi.

Nämä ovat puhtaasti meidän perheemme juttuja, ihan takuulla on muutakin ja näissä listoissa turhaa :) Mutta tässä jotakin kirjoitettuna!

sunnuntai 2. joulukuuta 2012

Lettukestit

Meillä on kolme viimeisintä viikkoa ollut apunamme ja ilonamme suomalainen Jenna. Tyttöjen ja Eeron entinen hoitaja eskarista kysyi minulta joskus syyskuussa, tietäisinkö perhettä, joka ottaisi vastaan 17 v. "au pairin" n. kolmen viikon ajaksi. Ilmoittauduin yllättäen vapaaehtoiseksi ja se on totisesti kannattanut!

Jenna on vienyt lapsia harrastuksiin autokuskimme kanssa, tehnyt kotitöitä, auttanut läksyissä ja toiminut mahtavana "isosiskona" erityisesti jonkinlaista älytöntä uhmaikää potevalle Eerolle. Kissojen omistajana Jenna on myös opettanut Ellalle aivan mahtavasti Ompun hoitamista ja huoltamista kädestä pitäen, alkaen pesemistestä kynsien leikkaamiseen. Ja toiminut myös mahtavana shoppailuseurana päivisin lasten ollessa koulussa!

Myös kaikenlaista muuta puuhaa on riittänyt!

 
Sudokujen ratkomista...


Tässä Omppu saa sovittaa kissojen tuliaista :) Toivottavasti kissat tykkäävät rock-henkisestä asusta enemmän kuin Omppu.


Jenna ja mummi joutuivat myös Jooga-oppiin!

Haikein mielin saattelemme Jennan huomenna lentokentälle ja takaisin Suomeen. Viimeisen illan kunniaksi saimme maistella isoisoisän tai sinnepäin salaisella lettutaikinareseptillä valmistetuja lettuja!



Ihanaa! Tämän reseptin kiristän vielä itselleni ennen lähtöä. Huomenna suuntaamme hemmottelemaan itseämme Raquet Clubin maisemiin, hierontaa ja manikyyriä olisi suunnitelmissa!

lauantai 1. joulukuuta 2012

Mummo Zumbaa ja Shanghain valoja



Lähdin tänään Jenna kanssa katselemaan Shanghain keskustan näkymia ja valokuvaamaan hieman. Kuljettajamme Andy pudotti meidät The Bundille ja kävelimme sitä Nanjing Roadille. Omat kuvani tästä näkymästä on varmasti läpikäyty, eikä siitä kauheasti enempää.

Nanjing Roadilla törmäsimme taas kerran naisiin jumppaamassa, tanssimassa kadunkulmassa...Kaikenikäisiä naisia ja viivasuorat rivit. Ensimmäisenä mieleen tuli jonkinlainen flashmob, mutta kun olemme nähneet naisia tekemässä tätä samaa koreografiaa useammassa paikassa aikalailla samaan kellonaikaan (n. klo 20.00). 



Teki mieli liittyä mukaan! Homma oli melko helppo (öh ja juu, tällaiselle vitruoosille...) ja tuntui että kaikki osasivat sen jo automaattisesti. Mistä on kysymys?


perjantai 30. marraskuuta 2012

Antiikkia, antiikkia?

Tällä viikolla poikkesimme muun puuhan ohessa myös Dongtai Roadin "antiikkikadulle". Basaari olisi ehkä parempi nimitys tälle paikalle, vaikka osa tavarasta toki ihan oikeastikin on vanhaa.

Kävin täällä ensimmäisen kerran n. 4 vuotta sitten ja jotenkin niistä ajoista katu on muuttunut. Tai sitten olen itse muuttunut ja turtunut kaikkeen Kiinakrääsään. Silloin tuntui, että kojuista löytyi paljon uniikimpaa tavaraa, muistan mm. ihailleeni vanhoja puurasioita ja tarjottimia. Nyt joka ikisessä kojussa oli ne samat jadehässäkät, lohikäärmeet, "ming" -maljakot, shakkipelit ja teekupit.





Täällä jos missä on tinkiminen arvossaan ja hintahaitari melkoisen leveä. Katselimme Jennalle erästä lohikäärmehässäkkää, joka löytyi joka toisesta kojusta ja lähtöhinta sille vaihteli myyjästä riippuen 160 RMB-800 RMB.


Suuren johtajan ohjeista ja viisauksista voi hakea valaistumista


Tai sijoittaa näköispatsaan hänestä tai jostakin toisesta valiokansalaisesta kirjahyllyyn!


Näillekin epäilemättä löytyy ostajia.


 Jos olisin gramofonin tarpeessa, sen olisin saanut tältä kadulta!


Kun on näinkin vanha, alkavat omat lapsuudenkamat kelvata antiikkikadulle myyntiin! Voi kuinka kadehdinkaan naapurin Marjon vastaavaa leluflygeliä (se tosin oli punainen) kultaisella 70-luvulla!

Antiikkiähkyn jälkeen suunnistimme Taikang Lu:n taidekortteliin.  Tänne ei koskaan pitäisi tulla vain piipahtamaan, vaan varata aikaa istuskella kahvilla ja lounaalla sekä poiketa pikkuputiikkeihin. Nyt meillä oli turhan kiireinen aikataulu ja kuvatkin jäivät käytännössä ottamatta.




Ostin kuitenkin Eeron huoneeseen söpön bussin - puhtaasti koristeeksi!