On laiva valmiina lähtöön...

...se kaukomaille käy.

Tämä Peppi Pitkätossun jäähyväislaulu on mielessä kun tänä viikonloppuna käynnistyy haikeiden hyvästien sarja.

Esikoisemme sydänystävä on meillä kyläilemässä ja tuskin kuivin silmin pystymme huomenna bussin ovella hyvästelemään. Ystävyyssuhde, joka alkoi 3 kk iässä, on kestänyt jo 11 vuotta. Kun kaveri muutti toiseen kaupunkiin, tytöt opettelivat kulkemaan itsekseen bussilla. Kaiken se kestää, uskon että myös tämän!

Lasten serkut vanhempineen lähtivät juuri ja tuntui hassulta sopia tapaamista ensi kesälle, vaikka harvoin tapaamme useampaa kertaa vuodessa kun välimatkaa on useampi sata kilometriä ja kaikilla omat menonsa.

Muutenkin meillä pyörii non-stop lastentarha, mieheni kokkaa isoilla padoilla keittoa ja spaghettia ja porukkaa tulee ja menee, heitä kuitenkin vielä tapaamme ennen lähtöä. Otamme kaiken irti viimeisistä viikoista!

Olen kauhea itkupilli. Tiedän että minun on pakko saada itsestäni irti vielä vierailu lastemme ihanaan päiväkotiin kun se elokuussa avaa ovensa. Johtaja Sinikka on ruusukimppunsa ja halaukset todellakin ansainnut, hänestä muodostui lähes vara-mummi erityisesti kuopuksellemme lähes viiden vuoden päiväkotijakson aikana. Viimeisenä päivänä ovella nieleskelin kyyneliä ja olin hyvin lyhytsanainen, olin juuri sulkenut työpaikkani oven ainakin toistaiseksi viimeistä kertaa takanani, itku tuli vasta autossa.

Myös koululla minun on käytävä. Esikoisen opettaja oli äitini mukaan ollut kyynelten partaalla kertoessaan todistustenjakotilaisuudessa muutostamme. Olin itse Shanghaissa. No, ehkä meitä on sitten kaksi itkijää.

Varsin haikeat hyvästit tulevat eteen myös esikoisen voimisteluryhmän äitien kohtaamisessa. "Kiteiden Kankeat Äidit" on ollut ihana vertaisryhmä, yhdessä on itketty ja naurettu, tsempattu toinen toisiamme niin lasten voimistelujutuissa kuin ihan omankin elämän koukeroissa.

Omat ystävät ja sukulaiset, äiti, sisko perheineen, kummilapset... Voi kauhistus, voisin tosiaan varmaan pullottaa ne kyyneleet ja viedä Baden Badeniin. Muistakaa rakkaat, että teille on aina yösija kristallikruunun alla jos Shanghaihin satutte.

Peppi Pitkätossun Jäähyväislaulu:

On laiva valmiina lähtöön, se kaukomaille käy
missä taivaalla illan tullen, ei Pohjantähteä näy.

Kun nousee purjeet purren ja köydet irrotetaan,
käymme ystävä armas surren, sua jäämme me kaipailemaan.

Ja ellet sä luoksemme tulla, vois milloinkaan uudestaan,
niin kuitenkin sydämissämme sua vain aina muistellaan.

Me kanssasi riemuita saimme ja katsella maailmaa.
Monta ihmettä näytit sä meille, jotka nyt meitä lohduttaa saa.

Me tiedämme että sä lähdet, vain koska muuta et voi.
Ja me toivomme että nyt sulle, pian taas laulu onnesta soi.