Viides päivämme Kiina-elämää. On ollut jotenkin hassua alkaa perustaa kotia käytännössä aivan nollasta. Ja yhtä hassua on se, kuinka paljon parissa päivässä saakaan haalittua roinaa, kun oikein antautuu shoppailun valtaan :) Harmi että unohdin ottaa kuvan Ikean lastistamme: 5 kärryllistä kamaa, joista 3 ihan täynnä taloustavaroita. Taksikuskit nauroivat meille ja kuormallemme, mutta siihen olemme jo tottuneet.
Olemme compoundillamme varmaan jo kuuluisuuksia kaikkine talo-ongelminemme. "The 169 Family". Toivottavasti ne alkavat olla jo taakse jäänyttä elämää. Talomme oli tyhjillään yli kolme kuukautta ennen saapumistamme ja kesä on ollut kuuma sekä kostea ja taifuuni viime viikolla teki tuhojaan vähän kaikkialla. Vuokraisäntä lensi eilen Hongkongista ihmettelemään ongelmia ja antoi käskyjä porukalle "alamaisia" jotka nyökyttelivät innokkaasti. Parvekkeelle tulee lisää rännejä, keittiön kaappeja korjataan, seiniä maalataan, lamppuja vaihdetaan... Ehkä. Agenttimme varmaan pelästyy joka kerta kun näkee minun soittavan. Me kiltit suomalaiset, jotka ravintolassa syömme mukisematta umpikypsäksi paistetun pihvin ja haaleat lisukkeet ja vakuuttelemme että ihan hyvää oli, olemme täällä Kiinassa muuttuneet Vaativiksi Asiakkaiksi. Mikään ei muuten vaan kertakaikkiaan onnistu. Onneksi tapaamani suomalaiset ovat vakuuttaneet, että ongelmatonta taloa ei ole. Joka viikko saa olla korjauttamassa jotain. Ja tällä compundilla on kuulemma poikkeuksellisen hyvin rakennetut talot.
Tänään kävimme tutustumassa kouluun. Se sai minut entistäkin vakuuttuneemmaksi siitä, että kouluvalintamme oli onnistunut! Todella mukava henki ja kivat opettajat, jotka rohkaisivat äitiä ja lapsia. Emilian luokalla on toinen suomalainen tyttö, Ella ja Eero ovat ainoita lajissaan. Kuulin eilen myös sen, että vaikka asumme aivan koulun vieressä, lapset kulkevat koulubussilla. Kyse ei ole niinkään matkasta vaan systeemistä. Lapset haetaan busseilta ja ohjataan luokkiin. Päivän päättyessä lapset ohjataan numeroituihin busseihin takaisin kotimatkalle. Sitten tulikin kiire alkaa tilailla meidänkin lapsille kuljetusta, onneksi sain sen onnistumaan! Lisäksi lapset vain tuupataan ekana päivänä bussiin, vanhemmilla ei ole tapana olla mukana ensimmäisenäkään koulupäivänä. Ehkä se on hyväkin asia. Eerolle kyllä ajattelin rustata lapun jossa on nimi ja luokka sekä teksti "Please help me!" ja tunkea shortsin taskuun.
Koulupuvut on valmiina, maanantaina se sitten alkaa!
Moi Marita ja muu 169 family =)
VastaaPoistaIhanaa kuulla teitin elämästä siellä. Kiva kuulla että menee hyvin =P
Syysterkuin Kati
Moi Kati,
VastaaPoistaJoo, kyllä tää seikkailusta käy ainakin näin alkuvaiheessa :) Mutta päivä kerrallaan mennään kotiutumisessa!
-Marita-
Yksi uskollinen lukija lisää ilmoittautuu!
PoistaPositiivista on se, jos jokin asia on edes paremmin kuin se pahimmillaan voisi olla!
-liisa
Kiitti Liisa, tuota asennetta täällä tarvitaan kuten hyvin tiedät :) Otahan lennot niin mennään Bali Lagunaan mässäilemään!
VastaaPoista