Olemme perillä!
Saapumisemme ei ihan mennyt suunnitelmien
mukaan. Lentokenttäkyytiämme ei lennon saapuessa klo 06.55 löytynyt mistään.
Soitto perään antoi toivoa: ”almost there”. Almost oli lopulta reilusti yli
kaksi tuntia, joka siinä vaiheessa alkoi olla erityisesti lapsille melkoinen
koettelemus. Lisäksi myöhästymisen takia
juutuimme aamuruuhkaan, jonka olisimme ehkä välttäneet jos kyyti olisi tullut
ajallaan.
Kun viimein pääsimme talolle, tuli todella
mukava olo. Lapset rakastuivat sokkeloiseen taloomme heti ja huonekalutkin
olivat tyydyttävästi löytäneet perille ja oikeisiin paikkoihin. Lasten
sängyistä yksi oli tilatun värinen, kaksi ei. Vaihto kuulemma onnistuu, hieman
vain epäilen, koska sängyt on jo kasattu. Sohvapöytä osoittautui
maanantaikappaleeksi haljenneen pinnan vuoksi ja sen vaihto on onneksi jo
käynnissä (ehkä). Keittiön tuolit puuttuivat ja meillä ei talossa ole tällä
hetkellä ainoatakaan tuolia. Muuten kalusteet asettuivat ihan mukavasti taloon,
ottaen huomioon että tilasimme ne ilman huoneiden mittoja.
Iltapäivällä alkoi löytyä vähän kaikenlaista.
Tähän mennessä tapahtunutta: yksi toimimaton lämminvesivaraaja, yksi toimimaton
kuivausrumpu, yksi pienimuotoinen vesivahinko, ei kaapeli-tv:tä, ei
internetyhteyttä (jota mies olisi kipeästi tarvinnut työntekoon), pari
putoamisen partaalla olevaa lasihyllyä keittiön kaapeissa, lämpimän veden
puutteen vuoksi toimimaton astianpesukone.
Tällaisella alueella asumisen hyviin puoliin
kuuluu se, että kiinalaisen mittapuun mukaan valtavan nopeasti apuun ryntää
vähintään 2-3 univormupukuista heppua valmiina auttamaan ja ihmettelemään.
Nämä ovat tietenkin lopulta pieniä asioita. Tärkeintä
on, että lapset tuntuvat päässeen alkuun todella hyvin. Tottakai koulun alku jännittää, kuumuus ja
kosteus välillä kiukuttaa ja ensimmäisten päivien pakollinen shoppailu
ärsyttää, mutta jopa keskimmäisemme Emilia, todellinen huithapeli, on viikannut
vaatteensa millintarkasti kaappeihin ja odottaa kärsimättömästi lisää
huonekaluja päästäkseen sisustamaan huonettaan.
Tässä kolmannen päivän aamuna kahvia juodessa
alkaa tuntua kotoisalta! Kunhan lapset
heräävät, lähdemme loikkaamaan uima-altaaseen. Ja nettikin siis jo toimii :)