Äiti ja isä sekä lapset 6, 9 ja 11 vuotta muuttivat Kiinaan, Shanghaihin kahdeksi vuodeksi 20.8.2012. Blogissa on tarkoitus kertoa muutosta ja kommelluksistamme Kiinassa. Oma rakas kotimme on ja pysyy koivujen katveessa :)
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kiinalainen uusivuosi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kiinalainen uusivuosi. Näytä kaikki tekstit
Oli tarkoitus laittaa kuvia uuden vuoden juhlista heti tuoreeeltaan jo kauan sitten, mutta sitten netti pimeni ja siinä menikin juhlafiilis ja aikaa!
Toivotamme nyt kuitenkin vielä kerran hyvää uutta vuotta, WISS:n hienojen juhlien kuvien merkeissä. Juhla oli upea ja lapset olivat harjoitelleet kovasti! Puvustus ja lavastus olivat viimeisen päälle. Poikani tuleva ura ei ehkä ole esittävän taiteen parissa, mutta hyvin tehty silti! Ei enää mököttämistä takarivissä, vaan ylpeästi eturivissä suomalaisen kaverin kanssa. Molemmat tosin näyttivät siltä, että oltais mieluummin potkimassa palloa kentällä kuin tässä laulamassa.
Orsini -teatterin valmistuminen on tuonut WISS:n juhliin ihan uutta potkua ja ISTA-ohjelman myötä on aina mukavaa, kun isommat oppilaat pääsevät puikkoihin äänentoistossa ja valaistuksessa.
Jos tämä oli meidän viimenen uuden vuoden kekkerimme täällä, jäi todella hyvä mieli! Hyvä WISS!
Gong xi, gong xi, gong xi ni ya, gong xi, gong xi, gong xi ni.
Tämä oli ensimmäisiä kiinalaisia juttuja, joita lapsemme oppivat, kun tänne muutimme. Eero lauleskeli tätä jatkuvasti silloin joulun aikaan, kun alkoi asioista englanniksi ja kiinaksi jotain jo tajutakin. Tämä on laulu, jota lauletaan uuden vuoden onnelle. Konkreettisesti gong xi ni = onnea sinulle, onnittelut.
Tähän lauluun liittyy myös eräänlainen kumartaminen kädet yhdessä kuvan tavalla. Tästä en mene takuuseen, mutta voi olla, että tytöt ja pojat pitävät käsiään eripäin. Lapset näin kertoivat, mutta ei ehkä ole fakta. Tietääkö joku?
Kädet yhdessä kuitenkin kummarretaan keskelle kaksi kertaa, oikealle kaksi kertaa, vasemmalle kaksi kertaa ja taas keskelle kaksi kertaa. Eero lauloi meille laulun eilen ja näytti myös kädet.
Koiramme Omppu on bichon friche ja rodulle on ominaista nousta takatassuille seisomaan. Meidän Omppu on kaiken muun höpsöyden ohella erittäin hyvä tässä. Hän seisoo takatassuillaan ja huitoo ilmaa etutassuilla, tassut melkein yhdessä. Ja yleensä vähän kääntyilee puolelta toiselle.
Kun kuljimme Ompun kanssa tuolla, ihmettelin aina, kun kiinalaiset alkoivat hokea, että gong xi, gong xi. Hymyilin takaisin, gongssi vaan teillekin, tajuamatta yhtään mistä on kysymys. Ja pyörittelin päätä. Just joo, taas joku ihme kiinalainen juttu.
Kunnes sitten tajusimme, että Ompun huitomis-muuvi on just se näiden kiinalaisten onnittelu-muuvi. Kovasti kauhotaan kädet yhdessä ilmaa oikealle ja vasemmalle ja keskelle.
Sittemmin Ompun huitominen on ollut meillä ihan vaan gongsittamista. Omppu osaa seisoma-gongsin, istuma-gongsin, rappusilla-gongsin, kyljellämakaamis-gongsin, selälläänmakaamisgongsin jne. Ihmiset kyselevät, että mitä ihme gongsittamista?
Nyttemmin hymyilemme takaisin kiinalaisille gongsin ihmettelijöille ihan ymmärtävänä ja toivotan takaisin että gong xi ni! Nythän se on vieläpä ajankohtaista.
Tämä It-guru jälleen pikkuisen askarteli saadakseen tämän videon näkyviin. Ette usko, kuinka monta Frendien hienoa hetkeä menetin, mutta halusin oppia, kun kerran aikaisemmin olen jo osannut. Pitää mennä sinne bloggerin HTML-osastoon. Tässä teille kuitenkin Gong xi -laulu!
Kiinalaisen kalenterin mukaan nyt tuleva vuosi on lampaan vuosi.
Kukaan meidän perheestämme ei ole lammas. Meillä on kuitenkin monta tärkeää lammasta (vuosi lasketaan alkavaksi helmikuun alussa). Onnittelut mm. heille:
Se elämäni ensimmäinen Eero 1919
Kummilapsemme Anna 2003 + Kai, joka japanilaisen kalenterin mukaan toki on lammas :)
Serkkuni Mika 1967
Ja kaikille muille lampaille: 1907, 1919, 1931, 1943, 1955, 1967, 1979, 1991, 2003, 2015 kovasti onnellista vuotta toivotellen.
Meille lampaan vuosi on erityinen.
Emilia sai ihan elämänsä alussa mummilta silloin 2002 (hevonen) lahjaksi pehmolampaan. Joku nimesi sen BääBää:ksi, Ella luultavasti. BääBää (kavereiden kesken vaan Bäbbeli, Bäbbis, lempilammas...), ei ollut ensin mitenkään erityinen. Sitten koitti virus nimeltä Rota ja siitä sitten aika paljon pahaa. Ensimmäisenä sairaalayönä kävin kotona ja nappasin vaan summan mutikassa sieltä pinnasängystä yhden mukaan. Se oli BääBää ja siitä tuli sitten erityinen.
BääBää oli melko paljon valkoisempi kuin nykyisin. Se oli vitivalkoinen.
BääBää:n omistaja pikkuisen reklamoi tässä ollutta ruskeaa kuvaa: "No ei se nyt oikeasti noin kauhea ole". Tämä enemmän BääBää:n nykyinen ulkoasu. Pahoittelemme :)
BääBää on käynyt kuusi kertaa leikkaussalissa Emilian kanssa, minä en kertaakaan - ei päästetty. BääBää on viettänyt puolitoista kuukautta sairaalassa Emilian kanssa (aina tietenkin välillä kotonakin pitkiä aikoja), minä jotain siltä väliltä. BääBää fanittaa plastiikkakirurgeja Esa Muuronen ja Kimmo Tanttula. Ja kiittää "kummitätiä" Raijaa ;) Ja BääBää on syy Emilian rakkauteen lampaisiin :)
BääBää on elänyt mukana suunnilleen kaikki päiväkotipäivät, ekat koulupäivät, luistelukisat ja muut elämän tärkeät tapahtumat. Kun oikein ärsyttää ja kenestäkään muusta ei ole mihinkään, BääBää on paras tuki ja turva!
En tajua, mistä kyseinen BääBää sitten ulottui lampaisiin noin yleensä, mutta eipä tarvitse Emilialle lammasta tarjoilla syötäväksi. No, vuosien varrella olemme tajunneet sen ja asiasta ei tosiaan enää edes väitellä.
Siirrymme juhlimaan lampaan vuotta! Tänään kävimme koulun upeissa juhlissa. Niistä seuraavaksi!
Tämä viimeinen kouluviikko on huipentunut huolella valmisteltuihin uudenvuoden juhlallisuuksiin.
Osasin odottaa hienoja esityksiä, mutta silti juhlat ylittivät odotukset.
Tiistaina oli vuorossa luokkien 2-5 esitykset. Niiden teemana olivat kiinalaisen horoskoopin eläinteemat. Jokaisella luokalla oli oma eläimensä ja näimme siis 14 esitystä.
Lavastuksesta olivat vastanneet koulun kuvataideopettajat ja musiikista huolehti musiikinopettajista ja muutamasta yläluokkien oppilaista koottu bändi.
Oppilaat olivat harjoitelleet tosissaan ja koko esitys olikin enemmän musikaali kuin perinteinen koulun juhla. Toki on samaan syssyyn todettava, että tottakai tällaisessa yksityisessä koulussa on hieman erilaiset resurssit tällaiseen kuin suomalaisessa koulussa perinteisesti. Asut oli tilattu joko vartavasten netistä tai teetetty luokan musiikkiopettajan suunnitelman mukaan.
Huomasin melkein heti alkumetreillä, ettei kuvauskalustoni, istumapaikkani eikä taitoni saa tallennettua juhlaa miksikään valokuvien ilotulitukseksi. Lisäksi pätkänä perinteiseen tapaan sain kärsiä siitä, että juuri minun eteeni sattuu se 2 metrinen hujoppi, joka heiluu ja kuvaa kaiken sekä hänen tuuheatukkainen seuralaisensa. Niinpä keskityin kerrankin rauhassa juhlan seuraamiseen!
Tuuhea tukka ja kuvaava hujoppi :)
Emilian luokka esitti kissoja ja Ellan luokka koiria. Juhla huipentui tietenkin siihen, kun lohikäärmeen vuosi hyvästeltiin ja käärmeen vuosi otettiin vastaan.
Seuraavana päivänä oliva vuorossa lastentarhan ja ekaluokkalaisten esitykset. Heidän teemanaan olivat Kiinan eri alueet. Jokainen luokka oli perehtynyt omaan alueeseensa makujen, tanssien, laulujen ja perinteiden kautta ja niistä oli koottu hienot videot esitysten alkuun.
Nämä pienet ovat aina niin hellyttäviä hapuilevine esityksineen, mutta tässäkin juhlassa harjoittelu näkyi! Ja asut olivat tietenkin aivan viimeisen päälle.
Eeron luokkan teemana oli Peking. Minua oli kielletty tulemasta juhlaan, koska asut ovat kuulemma aivan kamalat. En tietenkään totellut.
Poikani jurottaa tämän mestariotoksen takarivissä.
Esiintymisen riemu oli tietenkin parasta molemmissa esityksissä. Joskus suomalaisissa koulun juhlissa tuntuu, kuin osa olisi pakotettu lavalle - kuten ehkä onkin :) Täällä eturivin paikoista oltiin ylpeitä. Ehkä meidän suomalaisten kansanluonteeseen ei tosiaan kuulu lavaflirttailu ja lanteiden heiluttelu. Ei liene sattumaa, että poikani oli sijoittanut itsensä takariviin aina kun mahdollista...
