Näytetään tekstit, joissa on tunniste harrastukset. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste harrastukset. Näytä kaikki tekstit

maanantai 22. syyskuuta 2014

Harrastuskalenteri 2014-2015

Jaahas, on päästy melkein Lokakuuhun, tuohon meidän tasapainoisten ja ihanien vaakojen synttärikuuhun!

Säätämisen jälkeen on lasten harrastuskalenteri asettunut melkein uomiinsa ja myös tai tai tietää, missä pitäisi milloinkin olla!


Emilia sulatti jään vedeksi  ja ryhtyi uimaan kilpaa koulun joukkueessa. Kolme kertaa viikossa. Aivan uusi lajivaltaus itselleni. Liikunnan pääsykokeissa kysyttiin, olenko entinen kilpauimari, kun perhonen sujui. Tyrmistyneen ilmeeni jälkeen sain kuulla, että voimistelijat ovat kuulemma yleensä pahimpia kiviä altaassa. Höh, en usko! Sittemmin ei ole kilpauimariksi luultu, vaikka uimisesta tykkäänkin!

Tennis kuuluu sunnuntain ohjelmaan - asummehan Shanghai Racquet Clubilla! Tavoitteena saada Emiliasta ja Eerosta pelikaverit, minä kun en osu edes siihen palloon.

Tiistaisin kuitenkin vielä pidetään luistelukaveri Lysshan kanssa "skatedate" Bailianin pienellä jäällä. Kuulemma axel ja kaksoisritti pitää aina saada, vaikkei luistelisikaan tavoitteellisesti!

Suomi-koulussa tuli muuten puheeksi, että Emppu, joka tarvitsee IB-kouluun ns. yhdyskuntapalvelua 10 h lukukaudessa, pitäisi mielellään suomalaisille pienille lapsille luistelukoulua tuolla Bailianissa, toki 1-3 lasta kerrallaan. Jos kiinnostaa, ota yhteyttä kommenttiboksin kautta!

Ellan osalta olen valtavan innoissani. Siis innoissani siitä, että hän on viimein innoissaan! Kaikenlaisen säätämisen jälkeen olen vihdoin löytänyt oikean ja korkealaatuisen balettistudion. Ei siis rytmistä voimistelua edelleenkään muuten,  kuin kaksi kertaa viikossa pieni maistiainen välineiden kanssa, jotta tuntuma säilyy. Mutta OIKEA balettistudio täällä Shanghaissa!
Jos minä saisin päätää, olisi tanssi se juttu. Mutta minähän en tietenkään päätä.

Tanssi klassisena balettina ja ennenkaikkea muuna tanssina valtaa tunteja viikosta, voimistelu on silti se suuri rakkaus. Saa nähdä mitä keväällä tuleman pitää.



Ja Eero.

WISS:ssä alettin jo keväällä höyrytä pienten poikien  ja myös isompien  joukkueesta nimellä Stoke City WISS Academy. No, ehkä tiedätte sen englantiulaisen huippujengin. Minä en tiennyt, vaan luulin kyseessä olevan jonkinlaisen hupinimen, kuten vaikka "Käpylä FC Barcelona" tms. Tryoutit järjestettiin Syyskuussa.  Saman päivän aikana kävi ilmi, että valinnoissa on mukana mm. Stoke City Academyn johtava nuorisohenkilö ja että valmentajatkin ovat WISS:n palkkalistoilla nimenomaan tämän Stoke Cityn värvääminä, etsimässä sitä jotain, joka ehkä joskus maksaisi panostuksen takaisin.

Eero, juuri kengännauhojen solmimisen opittuaan ja 2 kk jalkapalloa pelattuaan halusi osallistua testeihin, eikä todellakaan tullut valituksi  tuohon valioiden joukkoon, vaikka hienosti pelasikin.  Eero jatkaa siis koulun joukkueessa jalkapalloa sekä kaksi kertaa viikossa tennistä täällä meillä! Eeron paras suomalainen kaveri on Stoke City by WISS:n kantavia voimia, heti ekassa pelissä kaksi maalia!

Kuva Pia Heikkurinen

perjantai 16. toukokuuta 2014

This is it!

EDIT: Lisäsin muutamia juttuja kiinan opiskelusta yms. jotka jäivät alkuperäisestä postauksesta puuttumaan :)

Viimeisen kahden viikon aikana on tapahtunut kaksi merkittävää, ajankäyttöön liittyvää asiaa. Toinen on vähän järkyttävä, toinen on tavallinen ja helpottava. Molemmat vapauttavat perheellemme ison määrän AIKAA!

Emilia teki viimein ison päätöksen. Taitoluistelu kilpatasolla päättyi kuin seinään. Tyypillistä Emppua: 1.) Harkitaan ja mietitään (n. 10 minuttia) 2.) Päätetään 3.) Treenataan, jos päätös vaatii treeniä. Jos ei, vaiheen kolme voi skipata. 4.) Toteutetaan.

Luistella vai lopettaa? Lopettaa vai luistella? Palo alkoi kadota ja kun se katoaa, on taistelu varmaan turhaa. Niin paljon aikaa pelkkään autossa istumiseen. Niin paljon rahaakin johonkin, jos ei se nyt kuitenkaan ihan nappaa. Kun se päätös tuli, se tuli tunneissa.

Ja säännöt olivat selvät: Pakko päästä läheisen ostoskeskuksen jäälle luistelemaan ainakin paristi viikossa. Rakkaus jäähän ei loppunut, loppui vain himo käyttää kaikki aika luisteluun.  Äidin sitoumus 2 x viikossa rullaluistelulenkkiin (No joo, minä saan hölkätä). Uudet liikuntaharrastukset tulevat olemaan kuulemma telinejumppa ja tanssi.

Viikko päätöksestä ja kaikilla pelkkää helpotusta, toistaiseksi!




Toinen pienempi asia on se, että Exhibiotion on ohi! Wau. Käytin lopulta n. kaksi viikkoa ajastani oman ryhmäni kanssa. Loppu hyvin, kaikki hyvin.




Pojat saivat homman kasaan, vähän niin ja näin, mutta kuitenkin, Kivaa oli!

Robbien upeat "trading cardsit". Hän etsi maailmanluokan urheilijoita, joka lopulta jäivät kiinni huumeista: Jennifer Capriati, Diego Maradona, Michael Phelps…. En kehdannut ehdottaa tähän projektiin Lahtea ja maastohiihtoa, onneksi pojat ei sitä löytäneet.




Poikien pisteellä piti  myös ihmetellä, onko pyöräilijä Lance luuseri vai voittaja? Hyvin hoidettu pojat! Julisteissa kerrottiin myös erilaisista doping-aineista ja testeistä sekä niidn kehityksestä.

Emilian aihe oli Natural Laws ja tytöt selviytyivät hommastaan kiitettävästi!






Samaan aikaan meillä oli myös Student-led conferences. Eli oppilaat saivat kertoa, mitä ovat vuoden varrella tehneet.

Ellan Art -projekti, jonka opettaja halusi kuvata myös netisivuille, kertoo puolestaan. Kaunis!



Tämän kehystän tauluksi Ellalle.

Isoin yllätys tuli kiinassa. Minulla ei ihan oikeasti ole ollut pienintäkään hajua siitä, että esikoiseni osaa kirjoittaa kiinaksi merkeillä pitkiä lauseita ja osaa myös lukea merkkejä. Olen vähän harmitellut että lapsilla jää se A2 kieli muka puuttumaan ja myös se kuluisa pakkoruotsi Ellan osalta seiskalla. Sitten herään todellisuuteen, että lapsi osaa oikeasti varmaan yhta maailman vaikeinta kieltä melko sujuvasti.




Kai tähän on pakko löytyä joku ratkaisu. Jos Jyväskylässä on kolme lasta, joiden ensimmäisen vieraan kielen taso A-kielenä on kiina, kai ne nyt jotain keksii? Olen kyllä itsekin aktiivinen asiassa. Onneksi yliopistolla on paljon kiinalaisia opiskelijoita…

WISS:n laajennuksen myötä taide on saanut valtavasti lisää tilaa opetukseen. Tässä 1.-2. luokan taideluokka:




2. luokan vanhemmat oli haastettu piirtämään:

Ohje: 


Tuotokseni: 


Eeron mielestä olin tosi hyvä! Kiitos!
 ä

lauantai 19. huhtikuuta 2014

Munajahti ja uusi kotieläin

Tänään oli kevätkauden viimeinen Suomi-koulun opetuskerta ja samalla siis tietenkin myös pääsiäinen! Pienet kerholaiset olivat tehneet söpöt pupunaamarit ja edellisenä lauantaina heillä taisi olla jo valmiina virpomisvitsakin. Täällä ei juuri virvota, eivät isommat oppilaat enää tehneet edes virpomisvitsoja ja mekin siirsimme perinteisen "munajahdin" edelliseltä sunnuntailta täksi illaksi.

Piti näköjään lähteä Kiinaan, että tämä rouva sai rairuohot kasvamaan ajoissa! Vaikka perinteinen mökillä vietetty pääsiäinen jäi taas väliin, saatiin rairuohon ja tipujen lisäksi pääsiäistunnelmaa valkosipuliperunoilla ja hyvillä pihveillä. Perinteisesti mökillä grillataan karitsaa ja sitä saa tuosta lähi-kauppa Pinesista sisäfileinä sopuhintaan tuoreena, kuten myös lampaankaretta ja -paistia valkosipulinkynsillä ja tuoreella rosmariinilla maustettuna, erinomaisia kaikki tähän asti maistetut. Mutta toki tänään ostoksilla käydessämme kaikki oli loppu. Lisäksi Emilia ei syö lammasta "eettisistä syistä", siihen on monta selitystä...Ehkä alkuperäisenä syynä vauvana saatu ja kaiken nähnyt unikaveri BääBää ja siitä johtuen lempieläin lammas. Ei vaan mene alas. Pienempänä oli helppo huijata, että tää on "lihaa". Ei enää ja siksi on kuitenkin pakko hommata aina jotain muutakin. Eli hyvä näin! Mutta maistui Aussie beefkin.


Pääsiäismunajahtiin haalittiin karkkia Suomi-koulun kaupasta, ihan viimehetkille saakka. Homma toimi, kun pääsiäispupu tms. oli tarpeeksi epämääräinen kartan kanssa. Kun saaliina on yksi Geisha-konvehti ja rasti jossain keskellä olohuonetta, siinä riittää haastetta vähän nokkelammallekin. Hah, ja kun sen kovehdin kätkee vieläpä kirjahyllyn päälle. No ei vaan, toiveena oli monta "rastia" ja mahdollisimman hankalia. Ihan kuvatunlainen pihi pupu ei todellakaan ollut tälläkään kertaa.


Jahti hieman keskeytyi kun...IIIIIK...hirveä hämähäkki saapui häiritsemään parvekkeen rauhaa ja siellä luonnollisesti oli aika monta kätköä...

No, se oli kyllä aika inhottava. En ole varmasti koskaan nähnyt livenä tuollaista isoa ja mustaa (varmaan vähän karvaistakin, niin lähietäisyydeltä en uskaltautunut tutkiskelemaan) hämppistä. Se näytti leijuvan ilmassa, vasta kuvissa näkyi kieltämättä aika upea verkko. Hämppis ei luonnollisesti ole tuolleen valoa loistava, vaan tosiaan musta ja aika iso (ehkä 2 cm x 1 cm), aloittelevan luontokuvaajaan kyvyt riittivät tällä kertaa tähän. Hyyiiii. Se on kuulemma asustellut parvekkeen katolla jo vähän pidemmän aikaakin. Ja minä eräänäkin sunnuntaina istuin siinä lukemassa kirjaa varmaan tunnin, suoraan alapuolella täysin tietämättömänä tästä uhasta, joka olisi koska tahansa voinut tippu päähäni kömpimään!

Vaikka hämähäkkifiilis sopiikin paremmin Halloweeniin, niin MUKAVAA PÄÄSIÄISTÄ niin Suomeen kuin muuallekin!



Huomenna suuntana Wuxi, yksi Kiinan saastepesäkkeistä ja kaiken lisäksi lähtö klo 05.20 aamulla.
Kuka arvaa? Jäähalli kutsuu. Mikään muu, kuin jääurheilu ei aloita mielipuolisiin aikoihin. Onneksi sieltä pääsee sitten jo ajoissa kotiin. EVVK. Mutta tärkeintä ei ole voitto, vaan osallistuminen ja sitäkin tärkeämpi päästä tekemään ohjelma ja pukea kisapuku päälle :) 

Ensi viikolla on paljon kivoja juttua. Yksi tosi mukava yhden päivän ystävän vierailu ja loppuviikosta serkut vanhempineen kyläilemään viideksi päiväksi. Perjantaina WISS:n International Day ja sunnuntaina Suomi-koulun Vappurieha & kevätjuhla! 

tiistai 15. huhtikuuta 2014

Soccer mum

Vannoin etten ikinä koskaan. Tähän en lähde. Kesä on pyhä ja ne kaksi mökkiä vielä enemmän pyhiä. Jalkapallo on täysin suljettu pois lasten harrastukokoelmasta. Ei, ei ja ei.

Vaan mistä löysinkään itseni ja perheeni sunnuntaina, sateessa? No, jalkapallokentältä. Hitto!!!






Ja lapsia kiinnosti se hemmetin pallo, just… No ei. Osaa kiinnosti.






Oman teamimme valmentaja Esteban ehti paikalle kolmanteen matsi in. Ruotsalainen Linnea edusti tyttöjä mainiosti ja taisi tehdä porukan ainoan maalin! Girl Power rules!

Olen nyt antanut pirulle sen kolmannen pikkusormen.

Aikanaan mietin luistelukoulussa, että kiva hei, ne oppii luistelemaan. En kuvitellut jonain päivänä pokkana maksavani 500 € luistimista. En ole ikinä ostanut edes itselleni noin kalliita kenkiä. Tai kun hankin sen hyppynarun esikoiselle? Että joku jumppapuku voisi edes teoriassa maksaa tyyliin 300 €?

Ja nyt sitten ihmettelemme, miksi me ei koskaan käydä missään reissuissa? 

lauantai 8. helmikuuta 2014

Laiskoja lomapäiviä

Kiinalaisen uudenvuoden loma alkaa lähestyä loppua, WISS:läisillä on lomaa vielä maanantai ja tiistai, suurin osa koululaisista jatkaa hommia jo maanantaina.

Kun päätimme syksyllä lähteä jouluksi Suomeen, päätimme samalla pysyä kiinalaisen uudenvuoden loman täällä Shanghaissa. Ja hyvä niin. Mietimme lasten kanssa, että tällainen rytmi oikeastaan sopisi ihan pysyvästikin: 2 viikkoa koulua ja sitten 2 viikkoa lomaa. Toivottavasti ensi vuonna sitten taas muissa maisemissa unohtumatonta!

Loma alkoi 2. luokkalaisten assemblylla,  jonka teemana oli erilaisten tunteiden esittäminen taiteen kautta (joo, nää on aina ihan yhtä yleviä juttuja...).

HYVÄÄ UUTTA VUOTTA!
Maanantaina ennen lomaa piti pukeutua koulupuvun sijaan perinteiseen kiinalaiseen tai punaiseen. Kummitädin joululahja oli paitsi punainen, myös kiinalainen ja ihana! Terkkuja Shimaoon :)


On ollut mielenkintoista seurata kiinalaisten juhlahumua. Edellisessä kirjoituksessa ihmettelin sitä, että rakettien pauke taukosi torstaina jo kohta vuorokauden vaihtumisen jälkeen, vaan mitäpä asiasta tiesin. Seuraavana aamunahan se pauke vasta alkoikin. Ja jonkinlainen huipentuma tapahtui meille jotenkin odottamatta maanantain-tiistain vastaisena yönä. Nämä jaksoivat pommittaa koko yön. Jonkinlainen tauko ehkä klo 04-05 ja sitten taas jatkui. Mikäpä siinä, lomallahan nyt ollaan, mutta pikkuisen olisi voinut ehkä nukkuakin.

Kysyin Andylta, mikä on parasta tässä kaikessa? Andyn vastaus kertoi paljon: Family dinner every day! Eikä se todellakaan tarkoita sitä, että perheen kanssa syödään, vaan että serkut ja pikkuserkut kokoontuvat yhteen ja...No, kysykää Andylta! En minä tiedä miten he juhlivat! 

Nanjing Road on täynnä hevosen vuotta. Upeita esityksiä löytyi lähes jokaisesta kadunkulmasta.





 

Meillä oli kiva shoppailupäivä Ellan kanssa keskustassa. Hevosen vuosi kyllä sopii Ellalle mainiosti, vaikka hän käärme onkin. Meidän perheen heppa on Emilia.

 

Shoppailureissumme tähtäin oli mekossa koulun helmikuun tanssiaisiin. Sitä ei valmiina löytynyt, huomenna siis suuntana Lujiabang Lu. Kengät saimme ja lisäksi kaikkea muuta kivaa.

Nanjing Roadilla on sopiva shoppailusuora, alkaen Kerry Centeriltä (jonne rakettiklubin bussi pysähtyy, lähellä Jing'an temppeliä) päättyen feikkimarkkinoille: Sen jaksaa hyvin kävellä ja siitä väliltä löytyy mm. Zara, GAP, Marks&Spencer, H&M - myös H&M Home, Zara Home, iki-ihana MUJI, L'Occitane, Massimo Dutti yms. Vähän laatutietoisimmille (ja rikkaammille) samalla matkalla löytyy Louis Vuitton, Burberry, Dolce & Cabbana, Cartier, Salvatore Ferragamo, Hermes, jokunen hmm... eurooppalainen kellokauppa ja laatukosmetiikkaa.

Feikkimarkkinoilla on eräs mainio korukauppa, josta haemme tytöille rannehilpekkeitä ja tuliaisia. Lisäksi sieltä saa kivoja (ei logo) huiveja ja ennen Suomeen matkustamista kiinalaisia juttuja tuliaisiksi. Kun uupuneena suoriutuu ulos feikkareilta (lady, another Longchamp-bag, lady, lady one more scarf, lady, you like Chanel bags??, lady, some nice watch maybe?...) voi People's Parkissa hengähtää lounaalla vaikkapa kivassa Kathleen's -ravintolassa. Oivallinen tyttöjen päivän ohjelma!

Ystäväperhe piipahti ex-tempore kylään ja viipyi kaksi päivää :) Meillä oli kivaa! Kokattiin Tex-Mexiä ja hernekeittoa, välillä käytettiin lapsia harkoissa ja haettiin täydennystä varustukseen Pudongista. Lapset kävivät uimassa, onkohan meillä porttikielto compoundin spahan...? Istuttiin iltaa yömyöhään ja naurettiin vanhoille ajoille. Parvekkeella T-paidassa. Helmikuussa! Lämpötila oli alkuviikosta n. +20 astetta! Ja ennen kaikkea, vietettiin lettukestejä!


Molempien perheiden yhteen lapseen iskeneet flunssat peruivat jatkosuunnitelmat, mutta on täällä ollut aktiivistakin porukkaa!

Saako lapsen myydä sirkukseen? Paremman puutteessa voi harkata vanhempien makuuhuoneen kokolattiamatolla!



Jäähallihommatkin jatkuu, vaikka joulun jälkeen näytti ettei. Luistimet unohtuivat sopivasti Kiinaan ja tauko teki terää... Vasily on kuitenkin hyvä puhumaan lopettamassa olevan ympäri...

 



 Mitä Vasily edellä...


 Sitä Emilia näköjään perässä... Ja taas JAKSAA!



Taitain loman synkempi puoli on Ayin loma. Niin ja Andyn. Mutta niin vaan sain siivottua asunnon kahteen kertaan ihan vanhasta tottumuksesta aivan mainiosti ja jopa nipotin monessa kohdassa, että tämäkin olis pitänyt siivota aikaa sitten (no miksi et nuija muija ole siivonnut sitten ihan itse, jos et kerran kiinaksi osaa sitä kertoa...)! Palkkiona keittiöstä tulee aika mainiot tuoksut, Boss taitaa kokata australialaista lihaa. Sitten vaan Olympialaisia kiinaksi! Fenlan...Hakkaa Päälle!

Ai niin. Ja miksi pysyimme Suomessa niin pitkään? Paitsi että Suomessa on ihanaa (vaikka olikin sään puolesta ihan synkkää), odotimme Jyväskylän urheiluluokkien pääsykokeita tammikuun alkuun ja Ella kävi siellä hyppimässä, juoksemassa, taivuttamassa, tasapainoilemassa ja punnertamassa.  Hyvät uutiset saapuivat 24.1. Ella pääsi Viitaniemen yläkoulun urheiluluokalle, alkakoon se sitten hänen osaltaan ensi syksynä tai vasta seuraavana. Mahtavaa!

perjantai 31. toukokuuta 2013

Talvi kesän keskelle

Toukokuun viimeisen päivän kunniaksi päätimme Eeron kanssa sekä avata että päättää talviurheilukauden.

Lähdimme LUISTELEMAAN!

Meillä molemmilla on vierähtänyt tovi siitä, kun olemme luistimet jalkaan laittaneet. Olisikohan ollut joskus helmikuussa 2012?

Mutta luistimet jalkaan ja menoksi! Ihan ei kuvan perusteella ole mallikelpoinen suoritus tuo kypärän asentaminen päähän...Taitaisi otsa kopsahtaa jäähän jos eteenpäin kaatuisi. Toisaalta kiinalaisten suojavarusteita (=niitä ei ole, usein edes pienillä lapsilla)  ja pelottavan näköisiä kaatumisia katsellessa, ihan ok!



Ensiaskeleet jäällä olivat melko hapuilevia - molemmilla. Oikeastaan ajattelin, että mitenkähän tämä lapsukaiseni tulee ikinä suoriutumaan peruskoulun liikunnan oppimäärästä talvilajien osalta....

Pikkuhiljaa otteet alkoivat muuttua varmemmiksi ja huojuminen väheni.

Minulla on ihan oikeat taitoluistimet! Ostin ne vuosia sitten käytettynä luisteluseuran kirppikseltä enkä enää ikinä vaihtaisi Intersportin "Ice Princess" tai "Snow Flake" -luistimiin, vaikka toki olenkin melkoinen Ice Princess ;).  Näillä hapuilevampikin meno tuntuu kuin aamutossuissa luistelisi. Ja lopuksi luistelin oikeastaan aika vauhdikkaasti, vaikka itse sanonkin. Sirklasin etuperin ja takaperin. No, ihan vähän, mutta kuitenkin. Samalla hahmottui se, minkälaisessa sumpussa taitoluistelijat harjoittelevat meidän huojuvien ja sinkoilevien amatöörien välissä. Ihme ettei törmäyksiä satu.


Pieni herkuttelutauko kauden avajaisten ja päättäjäisten välissä! Hallin kahvion tarjonta tosin on vähän vaatimaton.



Ja sitten päättäjäisiin!

Hip hei, sivupotku alkaa jo sujua...



 Samoin jonkinlainen "piparkakku".


Huomenna voikin sitten virallisesti avata kesäkauden ja suunnata uima-altaille. Kunhan uudesta House Huntingista selvitään.

Ylisöluistelua:
Mercedes-Benz Arena, pohjakerros
No. 1200 Expo Avenue
Pudong

70 RMB /hlö
Maksulla saa luistella n. 2 h ja siihen sisältyvät hanskat, sukat ja luistimet (jos haluaa). Kypäriä on ilmeisesti saatavilla.

lauantai 11. toukokuuta 2013

Lupaus lunastettu

Lupasin joskus aikaisemmin, että jos Eero jaksaa  käydä 10 kertaa tennistunneilla, ostan itselleni mailan ja lupaan käydä "pelaamassa" hänen kanssaan säännöllisesti. Edellisen viikon maanantaina koitti sitten se viimeinen tennistunti. 

Tämän viikon tiistaina kävin hankkimassa Decathlonista itselleni mailan. En ryhtynyt tämän hankintani kanssa hifistelemään laadulla, vaan otin sen simppeleimmän ja halvimman :)


Lisäksi hankin kasan palloja..

 
 
Torstaina kävimme ensimmäisen kerran pelaamassa kahdestaan!


Reipas poikani jaksoi kulkea koko kevään joko potkulaudalla tai pyörällä maila selässään tunneille. Jos minä meinasin unohtaa tunnin, Eero muisti sen joka maanantai. Eilen noudatimme samaa kaavaa :)

Hallissa oli aika surkea valaistus, mutta...

Eero opetti minulle oikeita otteita...







Ei meillä suurta ottelua syntynyt, mutta melkein trooppisessa lämpötilassa ihan leikkiminenkin sai hien pintaan. Olipa kivaa! Jatkossa aiomme pallotella jokaisen viikon maanantaina!




Eeron kuva: Äitimaila, isovelimaila ja vauvat ;)
 



Huhu kertoi, että alueemme uima-altaat ovat auki, mutta huhu osoittautui uutisankaksi. Kuulemma Kesäkuussa altaat avataan, eikä ihme, kun kiinalaiset kulkevat vielä toppatakeissaan vaikka lämpötila lähentelee kolmeakymppiä. Tyhmää. Sisäallas on kuitenkin auki, sinne siis!