lauantai 27. syyskuuta 2014

Huomenna Huangshan

Päätimme lähteä hieman ex-tempore reissuun vuorille! Seuraava viikko on lomaa koulusta ja myös kiinalainen kansallinen lomaviikko.

Olimme juuri muuttaneet Kiinaan, kun sain käteeni Shanghain Suomi-koulun julkaiseman Shanghailu -lehden numeron, jossa oli reissutarina suomalaisen perheen matkasta Anhuinin maakunnassa sijaitsevalle Huangshanin vuoristoalueelle, joka tuntee myös nimen Yellow Mountain.


Nuo sumuiset kuvat vuorilta vaan jotenkin kolahtivat. Tästä tuli itselleni yksi sellainen paikka Kiinassa, jossa haluaisin käydä! Huomenna siis suuntana Huangshan ja vuoristo.

Uhmaamme kiinalaista kansallista lomaa ja ruuhkaa. Olen myös hyvin skeptinen sen suhteen, että varaamassani Huangshan Resort & Spa -hotellissa oli tällä kiihkeällä lomakaudella vielä keskiviikkona kaksi Deluxe Twin -huonetta jäljellä. Tripadvisor jakoi hyvin vahvasti mielipiteet, mutta toisaalta: tämä ei ole se kohde, jossa ollaan hotellilla, täällä mennään ylös vuorille! Ehkä tämä on myös mainio paikka asennekasvattaa lapsista reppureissaajia. Naurattaa vieläkin kaverin juttu: sanapelissä "mitä tulee mieleen näistä kahdesta sanasta yhdessä", Eeron kaverin mielleyhtymä sanoista painajainen ja loma = Lentokenttähotelli. Nämä ovat täysin poispilattuja!

Säät eivät aio ennusteiden mukaan suosia meitä, silti aion kiivetä sinne vuorelle.


Lapset olivat aivan järkyttyneitä ostamastani sadeviitasta, näitä käyttää Kiinassa kaikki! Myös Omppu on näköjään hieman tyrmistynyt. Hah, hikoilkoot Polarn o Pyret hengittävissä ja kosteussuojatuissa takeissaan + 30 asteen lämmössä kaatosateessa, kun minä menen ja kiipeän ilmavassa viitassani! Tai sitten ei. Parasta on saada teinit järkyttymään: "Siis aiotko sä oikeeeeeestiiiii laittaa ton päälle????" "Mun kaverit kuolee nauruuuuun!!!".

Se nähdään sitten ;) Ihanaa olla nolo äiti! Huomenna edessä n. 6 h autossa istumista, toivotaan ettei vastassa ole mikään aivan kamala homekolo, vaan edes suhtkoht mukava majapaikka! Siitä sitten ylöspäin.

perjantai 26. syyskuuta 2014

Taobaon ihmeellinen ja kummallinen maailma





Tänään lähdin Life of Sanna -blogin Sannan kanssa Taobao-kurssille tähän kotikulmille.

Taobao on yksi eniten käytetyistä www-sivustoista Kiinassa ja se on maailman kahdenkymmenen käytetyimmän sivun joukossa n. 500 miljoonalla käyttäjällä.

Sivustolla on myynnissä yli 700 miljoonaa tuotetta eräänlaisissa pienissä "kuluttajalta kuluttajalle" -kaupoissa. Tavallaan kuin eBay, mutta ei kuitenkaan. Tuotteet ovat uusia ja hinnoista voi tietyiltä osin myös tinkiä. Hinnat ovat pääsääntöisesti jo valmiiksi hyvin halpoja.

Joo, tällaisenkin käyttöön tarvitaan kurssi - koska sivusto on kiinaksi. Kurssin järjesti Community Center Shanghai ja se maksoi RMB 300 (2 h).

Taobaosta on helppo hakea tuotteita, mutta ostamiseen tarvitaan luonnollisesti rekisteröityminen. Eipä senkään uskoisi olevan kovin monimutkaista, mutta kyllä se voi olla, kuten tänään huomasimme.

Koska Kiina on temppuillut googleen pääsyn kanssa jo pitkään ja edellisillä kursseilla on ollut hankaluuksia, saimme jo ennen kurssia ohjeet:

1. Tuo mukanasi läppäri, ei tablettia, johon on asennettu valmiiksi Google Chrome (käänntämistä varten) sekä VPN-yhteys.
2. Puhelin, jossa on kiinalainen SIM-kortti
3. Osoitteesi kiinaksi koneellasi, jotta voit kopioida sen tiliisi
4. Joku muu sähköpostiohjelma kuin GMail. Suositeltavaa on tehdä yahoo-sähköpostitili valmiiksi, muut ohjelman ovat kuulemma tökkineen rekisteröitymisvaiheessa.
5. 102 RMB pientä testiostosta ja rahan tilille lataamisen harjoittelua varten.

Kuulosti selkeältä ja luin yllättäen jo eilen kaikki muut, paitsi kohdan 3, jota en lukenut ollenkaan. Tein jopa yahoo-tilin valmiiksi.

Meitä oli alussa yhdeksän innokasta oppilasta, jotka tuskin maltoimme odottaa tämän aarrearkun avautumista meille. Kunhan ensin hoidetaan rekisteröityminen pois alta. Ajattelin, että otan sujuvat ruutukaappaukset vaiheista ja ohjeistan halukkaat (Kiinassa asuvat) tässä step-by-step. rekisteröitymisessä. Näin ei tule tapahtumaan.

Alkuun pääsi helposti. Etusivun vasemman yläkulman teksteistä piti vain tietää se, mikä johtaa rekisteröitymissivulle. Klik.


Seuraava kohtakin on teoriassa hyvin helppo. Jopa arvaamalla tietää sen kohdan, mihin tulee syöttää oma puhelinnumero ja sen jälkeen alapalkkiin tuleva vahvistuskoodi. Tämä vaihe olisi ollut mahdollista tehdä myös englanniksi, mutta ehkä pienen VPN-kamppailun johdosta minulle jäi epäselväksi miksi teimme sen kiinaksi.


Ja tästä alkoivatkin hankaluudet. Noin puolella meistä rekisteröityminen ei hyväksynyt puhelinnumeroa.  Tämä johtuu siitä, että kuten Suomessa, myös täällä Kiinassa puhelinnumerot kiertävät. Jos puhelinnumero on vaihtanut omistajaa aivan hiljattain, ei sillä rekisteröityminen onnistu. Sitä varten on sähköpostirekisteröityminen. Koska sekin aiheutti isoja teknisiä hankaluuksia (teimme rekisteröitymistä yli tunnin koko kahden tunnin kurssista), opettaja alkoi selvittää puhelinnumerolla tapahtuvaan rekisteröitymiseen liittyvää ongelmaa. Selvisi, että jos numeroa on ikinä koskaan käytetty rekisteröitymiseen Taobaossa, se ei enää kelpaa. Edes siis ajan kuluessa. Näin kuului selitys ainakin tänään, asia voi olla toisin huomenna.

Lopusta puolikkaasta puolet kamppaili vahvistuskoodin kanssa. Tiedättehän nuo ihanat vinksin vonksin olevat kirjain- ja numerosarjat, jotka pitää osata syöttää kenttään oikein, jotta pystyt todistamaan ettet ole kone. Yleensä ei aiheuta suuria haasteita. Nyt aiheutti. Kaksi meistä onnekkaista, joiden puhelinnumero kelpasi, kamppaili koodin "näkemisen" kanssa. Välillä koodit olivat  aivan kummallisia, useammankaan ihmisen tihrustamisen jälkeen koodista ei saanut mitään selvää, koska sitä peitti osin sininen pallukka. Joskus koodi sattui olemaan ihan selkeä, mutta eipä hyväksytty silti. Pari kertaa alusta aloitettuani ja kerran koneen uudelleen käynnistettyäni, uskomatonta mutta totta, pääsin läpi! Bling!

Opettaja oli aivan helisemässä tämän aivan liian ison ryhmän ja tökkivän nettiyhteyden kanssa, kaikki menivät eri vaiheissa ja opeparka juoksenteli milloin kenenkin luona neuvomassa eteenpäin. Koko ryhmä ei voinut jäädä odottamaan heitä, jotka jumittuivat vaiheeseen yksi. Tässä vaiheessa unohdin ajatukseni järjestelmällisistä ruutukaappauksista, auki oli ehkä viisi erilaista ikkunaa enkä enää pysynyt perässä mikä oli mikäkin.

Muutamat meistä kuitenkin pääsivät eteenpäin, kohtaan jossa piti lisätä osoite. Tässä kohdassa olisi ollut hyödyllistä lukea etukäteen lähetettyjen ohjeiden kaikki kohdat. Osoite olisi löytynyt gmailista, jonne ei päässyt. Osoite löytyi myös puhelimesta tekstiviesteistä, mutta wifin ruuhkauduttua puhelimella ei päässyt nettiin lähettämään sitä yahoo-osoitteeseen. Jep.

Mutta onnistumisen iloa, tämäkin vaihe tuli selätettyä.



Seuraavaksi päästiin siihen, miten ostokset maksetaan. Taobaon suosituin tapa maksaa ostokset on maksaa Alipay -nimisen palvelun kautta (muitakin tapoja taatusti on).

Rahalipuukkella maksaminen on turvallista ja helppoa, (muitakin tapoja on) joskin niille pitää ensin käydä lataamassa rahaa Postissa. Me latasimme harjoitukseksi 100 rämpylää. Opettaja oli hankkinut lipukkeet valmiiksi.


Tämän latauslipukkeen täyttämisessä kurssin ohjeläpyskä on aluksi taatusti suuri apu!



Sitten vain ostoksille! Toinen erittäin hyvä vinkki oli se, että kun Taobaosta hakee englanniksi vaikkapa hakusanalla Lego, se näyttää vain niiden myyjien tarjonnan, jotka ovat lisänneet tuotekuvauksen sanan myös englanniksi (tai siis länsimaisin kirjaimin). Näin saa suppeamman ja yleensä aina paljon kalliimaan valikoiman myyjiä hakutulokseksi. Sana kannattaa aina kääntää ensin google translatella kiinaksi (simplified on ok) ja hakea sillä. Näin tosiaan myös oli.

Yhtäkkiä en keksinyt mitään mitä olisin etsinyt! Kääk! No, eihän käytössä ollut kuin kymmenisen euroa, eli se 100 RMB. Huonekaluja sillä ei ihan irtoa...

Harmitti muiden ja erityisesti Sannan puolesta, joka ei puhelinnumerohässäkän takia päässyt edes luomaan tiliä. Se, miksei sähköpostirekisteröityminenkään muutamilla onnistunut jäi siinä omaa tiliäni puurtaessani epäselväksi. Ensimmäinen luovutti jo vahvistuskoodivaiheessa ja lähti pois. Onneksi näille teknisten ongelmien takia epäonnisille luvattiin uusi opetuskerta.

Minä sain kuin sainkin tehtyä ensimmäisen Taobao-ostokseni: jumppatossut Ellalle ja Nalle kaura-ruishiutaleita!




Oltermanni sai ainakin vielä jäädä Taobaon hyllyille. Yksityisyrittäjän toimituksen kylmäketju hieman mietityttää, seitsemän päivän toimitus ei varmaankaan tapahdu missään kylmälaukussa.




Kurssi oli tosi hyvä ja hyödyllinen meille, joilla homma onnistui. Osallistujia oli siis aivan liikaa, koska ensinnäkin nettiyhteys ei oikein jaksanut niin isoa ryhmää ja toiseksi opettaja joutui sinkoilemaan eri vaiheissa olevien luona ja eteenpäinpäässeet odottelivat jatko-ohjeiden kanssa aina silloin kun joku matkalla tökkäsi. Sinänsä opetusmateriaalin kanssa olisi hyvin pystynyt etenemään itsekseenkin, jos kaikki olisi sujunut hyvin.

Kursseja järjestetään eripuolilla Shanghaita ja tiheään tahtiin. Nettisivuilta www.communitycenter.com löytyy aikataulu. Kannattaa ehkä varmistaa etukäteen se, kuinka monta osallistujaa kurssille otetaan.

Nyt odottelemme huonekalurouvien kanssa sovittua Taobao shoppailuiltaa. Olemme värvänneet kaverin kiinanopettajan tinkimisavuksi ja onneksi yksi ryhmämme jäsenistä on kokenut konkari Taobaosta tilaamisessa ja tietää hintatason ja systeemit. Nimittäin silloin on tarkoitus pelata hieman isommilla panoksilla huonekaluostosten merkeissä!

Ja jos kaikki edellä kuvattu tuntuu helpoimmillaankin liian työläältä, kannattaa tutustua Tao How -palveluun, joka kuulemma hoitaa Taobaoshoppailun puolestasi pientä korvausta vastaan, tinkimisine kaikkineen. Itse pääsin tämän kanssa vasta alkuun, tuonne rekisteröityminen hoitui kolmessa minuutissa!

maanantai 22. syyskuuta 2014

Harrastuskalenteri 2014-2015

Jaahas, on päästy melkein Lokakuuhun, tuohon meidän tasapainoisten ja ihanien vaakojen synttärikuuhun!

Säätämisen jälkeen on lasten harrastuskalenteri asettunut melkein uomiinsa ja myös tai tai tietää, missä pitäisi milloinkin olla!


Emilia sulatti jään vedeksi  ja ryhtyi uimaan kilpaa koulun joukkueessa. Kolme kertaa viikossa. Aivan uusi lajivaltaus itselleni. Liikunnan pääsykokeissa kysyttiin, olenko entinen kilpauimari, kun perhonen sujui. Tyrmistyneen ilmeeni jälkeen sain kuulla, että voimistelijat ovat kuulemma yleensä pahimpia kiviä altaassa. Höh, en usko! Sittemmin ei ole kilpauimariksi luultu, vaikka uimisesta tykkäänkin!

Tennis kuuluu sunnuntain ohjelmaan - asummehan Shanghai Racquet Clubilla! Tavoitteena saada Emiliasta ja Eerosta pelikaverit, minä kun en osu edes siihen palloon.

Tiistaisin kuitenkin vielä pidetään luistelukaveri Lysshan kanssa "skatedate" Bailianin pienellä jäällä. Kuulemma axel ja kaksoisritti pitää aina saada, vaikkei luistelisikaan tavoitteellisesti!

Suomi-koulussa tuli muuten puheeksi, että Emppu, joka tarvitsee IB-kouluun ns. yhdyskuntapalvelua 10 h lukukaudessa, pitäisi mielellään suomalaisille pienille lapsille luistelukoulua tuolla Bailianissa, toki 1-3 lasta kerrallaan. Jos kiinnostaa, ota yhteyttä kommenttiboksin kautta!

Ellan osalta olen valtavan innoissani. Siis innoissani siitä, että hän on viimein innoissaan! Kaikenlaisen säätämisen jälkeen olen vihdoin löytänyt oikean ja korkealaatuisen balettistudion. Ei siis rytmistä voimistelua edelleenkään muuten,  kuin kaksi kertaa viikossa pieni maistiainen välineiden kanssa, jotta tuntuma säilyy. Mutta OIKEA balettistudio täällä Shanghaissa!
Jos minä saisin päätää, olisi tanssi se juttu. Mutta minähän en tietenkään päätä.

Tanssi klassisena balettina ja ennenkaikkea muuna tanssina valtaa tunteja viikosta, voimistelu on silti se suuri rakkaus. Saa nähdä mitä keväällä tuleman pitää.



Ja Eero.

WISS:ssä alettin jo keväällä höyrytä pienten poikien  ja myös isompien  joukkueesta nimellä Stoke City WISS Academy. No, ehkä tiedätte sen englantiulaisen huippujengin. Minä en tiennyt, vaan luulin kyseessä olevan jonkinlaisen hupinimen, kuten vaikka "Käpylä FC Barcelona" tms. Tryoutit järjestettiin Syyskuussa.  Saman päivän aikana kävi ilmi, että valinnoissa on mukana mm. Stoke City Academyn johtava nuorisohenkilö ja että valmentajatkin ovat WISS:n palkkalistoilla nimenomaan tämän Stoke Cityn värvääminä, etsimässä sitä jotain, joka ehkä joskus maksaisi panostuksen takaisin.

Eero, juuri kengännauhojen solmimisen opittuaan ja 2 kk jalkapalloa pelattuaan halusi osallistua testeihin, eikä todellakaan tullut valituksi  tuohon valioiden joukkoon, vaikka hienosti pelasikin.  Eero jatkaa siis koulun joukkueessa jalkapalloa sekä kaksi kertaa viikossa tennistä täällä meillä! Eeron paras suomalainen kaveri on Stoke City by WISS:n kantavia voimia, heti ekassa pelissä kaksi maalia!

Kuva Pia Heikkurinen

lauantai 20. syyskuuta 2014

Rouvat huonekaluostoksilla

Kuukausi on tullut verryteltyä, nyt on korkea aika ryhtyä tositoimiin! Meillä on näillä näkymin suunnilleen kahdeksan kuukautta jäljellä ja kaikenlaista pitäisi hankkia, "nyt kun kerran ollaan täällä". Vähän kaikkialla pitäisi käydä, "nyt kun kerran ollaan täällä" ja kaikenlaista kivaa pitäisi kokea ja nähdä, "nyt kun kerran ollaan täällä". Niinpä niin. No, en voi väittää, etteikö kaikkea ylläolevaa olisi tullut jo tehtyäkin!

Onneksi melkein kaikki tänne muuttaneet uudet suomalaiset perheet ovat asettuneet näille kulmille! Kun me muutimme, melkein kaikki tuntuivat suuntaavan Pudongiin. Nämä uudet perheet ovat selkeästi bloginsa lukeneet ja osoitekorttinsa keränneet, he ovat jo kiertäneet enemmän paikkoja kuin minä kahden vuoden aikana suunnilleen yhteensä! Siinä siivellä minäkin olen taas aktivoitunut shoppailuhommiin!

Tänään lähdettiin viisihenkisellä rouvaporukalla kiertämään huonekalukauppoja. Meillä oli hyvin kunnianhimoinen suunnitelma, sellainen, joka Suomessa olisi helppo heittää! Ajattelimme kiertää jopa kuusi (6) kpl melkoisen lähekkäin sijaitsevaa kauppaa. Jumitimme tietenkin heti ensimmäiseen yli suunitellun aikataulun.

Tämä kauppa on hyvin hämmentävä. Ensisilmäyksellä ajattelet saapuneesi erittäin kalliiseen designputiikkiin. Heti näyteikkunassa on reteästi Kartellia, Aarniota, Eamsia, Poulsenia... No, hintoja vilkaistuasi tajuat aika nopeasti, että kaikki ei ole ihan sitä miltä näyttää. Mutta hyvänen aika, millaisia versioita, laadukkaita - erittäin laadukkaita! Myös hintalapuissa kerrotaan hyvin avoimesti suunnittelija, malli ja tuotenumero.



  

 Kaiken saa lapsille minikokoisena.



Pohjoismainenkin suunnittelu on löytänyt tiensä tänne...




Ripusta-se-kaikki, sammakkoperspektiivistä. Tää ei nyt kuvassa kyllä ehkä oikeen...ehkä mun kuvakulma pettää tai sitten aina ei vaan voi onnistua, Kiinassakaan.



Siskolle pikku vinkki...


Tämä kauppa on kuitenkin hirmuisen paljon enemmän kuin tämä hieman arveluttava design, nyt tuli salakuvattua enemmän sitä puolta. Heillä on myös erittäin paljon ihan kaikkea muuta sisustustavaraa, kauniita huonekaluja, tekstiilejä ja erityisesti lapsille upeita kalusteita (sellaisia Muurame -henkisiä, muttei todellakaan kopioita). En nyt laita tähän liikkeen nimeä enkä osoitetta, saa kysyä kommenttiboksin kautta, yhteystiedot jättämällä jos kiinnostaa (en julkaise).

Vilkkaan keskustelun ja reippaasti ylitetyn aikataulun jälkeen siirryimme kiinalaisempaan maailmaan!

Kava Kava on konsepti, jossa asiakkaalle tehdään mittojen ja mielihalujen mukaan kiinalaistyylisiä huonekaluja, enimmäkseen komeroita tai pöytiä, mutta tietty mitä vaan. Voit valita hyvinkin antiikkisen oloista, kulutettua tyyliä tai melkoisen moderniakin, vain pienellä kiinalaisella säväyksellä maustettuna.

Esillä on vain mallit isommista kalusteista, toki nekin saa ilman muuta halutessaan ostaa. Hinnat ovat esillä ja niistä ei tingitä.


Kava Kava:n juttu on myös se, että vaikka kaluste näyttää ulkoa arvokkaalta ja jopa hyvin vanhalta, ne mitoitetaan ja varustetaan vaikkapa vanhan kunnon Ikean mukaan: legot ja muu sälä pokkana piiloon kiinalaiseen kaappiin Ikean muovikoreihin ja sitten vaan kertomaan, kuinka meillä leikitään vain näillä esillä olevilla käsityönä tehdyillä puuleluilla ja kehittävillä lautapeleillä.

Kuva: Kava Kava:n kuvasto
Kava Kavasta saa myös kivoja pieniä esineitä, tällaisen rasian hankin jossain vaiheessa (8 kk ja koko ajan se "jossain vaiheessa" vaan vähenee...).


Iskin silmäni myös mielestäni ihaniin lamppuihin, mutta jos julkaisen kuvan tässä, ystävät ja tuttavat ajattelevat minun tulleen hulluksi. Kuvaaja ei todellakaan tällä kertaa onnistunut julkaisemisen arvoisesti. Ehkäpä joskus vielä näette livenä...

 Myös kaikenlaisia koreja, pieniä kaappeja, puisia laatikoita ja jakkaroita löytyy Kava Kavasta.



Kava Kava:
Hong Qiao: No. 639 Hong Gu Rd. , Chang Ning District
Downtown : 810 Ju Lu Rd., Jing An District

Seuraavaksi suuntasimme LuShan Framing & Interiors -putiikkiin, muutaman korttelin päähän. 

Tämä paikka on ulkomaalaisten suosiossa erityisesti siksi, että he kehystävät hyvinkin sopuhintaan ja laadukkaasti kaikenlaista kankaista valokuviin ja lasten piirustuksista diplomeiden kautta läpikuultaviin kuviin.  Parasta paikassa on kuulemma palvelu ja silmä sille, millainen paspis, millainen kehys ja miten homma hoidetaan. Olen nähnyt lukuisia kauniita lopputuloksia ja minulla olisi sekä paljon valmista kehystettävää, että yhteisömme mahtavan valokuvaajan otoksia ensin ostettavana ja sitten kehystettävänä. Siis jossain vaiheessa - tiedättehän! 

Kauppa muuten oli tosi pieni ja ahdas, kahdessa kerroksessa ja aika täyteen ahdettu. Siksi kauniitakaan esineitä ei aina oikein erottanut. Aina välillä joukolla bongasimme jonkun kivan jutun ja mietimme porukalla: "ajattele tuo jossain suuressa tilassa muuten tosi pelkistetyn kalustuksen keskellä". No, nyt tarvitaan vaan se suuri ja pelkistetysti kalustettu tila... Parhaimpia ei mahtunut edes kuvaamaan.

Pari kiinalaista kaappia, melko monta astetta Kava Kava:n valikoimaa, miten sen nyt sanoisi - uskottavampia? Olisko se oikea sana?




Taas yksi siihen "suureen ja valkoiseen tilaan" sopiva kaluste, musta vanha sivupöytä. Siis oikeasti vanhan näköinen. Tosi kaunis, mutta hukutettuna kaiken sälän alle.


 

Olen etsinyt pihallemme kivistä lyhtyä ja ihan kotoisesta Viherlandiasta on löytynyt ihan tyydyttäviä ratkaisuja, mutta vähän sellaisia teollisia. En ole vielä aloittanut tarmokasta etsimistä (jossain vaiheessa sitten), mutta täällä oli pari vaihtoehtoa:

Hyvin kiinalainen :


 Ei ehkä niinkään makuuni.

Ja sitten enemmän japanilainen:


Jo sinne päin, muttei ehkä ihan. Mutta arvatkaa kuka lähtee Japaniin!!!! Marraskuussa. Ja vieläpä japanilaisen matkaseuralaisen kanssa. Nagoya ja Kioto, 4 vrk - ilman lapsia, saati miehiä...Tadaa!

LuShan Framing & Interiors, No. 2001 Hami Road, Chang Ning District.

No, mutta takaisin asiaan: LuShanin vierestä löytyi ihan sattumalta toinen, uusi putiikki ja tietenkin sinne piti poiketa.

Se oli kovin kummallinen kauppa. Jonkinlainen sekoitus ihan kaikkea.

Oli vanhannäköiseksi kulutettuja kalusteita


Monet ihan kauniitakin (ei edellä mainittu yksilö omaan makuuni kuitenkaan).

Sitten oli tosi omituisia juttuja:


Valokuvakehys, jossa ruotsalainen teksti! Kehyksen kuva ja teksti eivät ehkä ihan sovi yhteen, mutta tekstihän on oikeastaan aika naseva, terkkuja vaan mummeille: "Om jag vetat att det var så kul med barnbarn så hade jag skaffat dem först..." (jos mummit nukuitte siellä kansakoulussa: "Jos olisin tiennyt, miten kivaa lastenlasten kanssa on, olisin hankkinut heidät ensin...).

Tosi outoa törmätä tällaiseen sivukadulla Shanghaissa! No, toisaalta: myydäänhän meille Euroopassakin kaikenlaista taulua, tyynyä, kangasta ja pahimmillaan jopa tatuointeja kiinalaisista merkeistä, emmekä suurimmaksi osaksi tajua yhtään mitään, mitä siinä lukee. Kiinalaisille tämä on ihan just samanlainen asia. Tekstiä nätillä fontilla, kuka sitä osaa lukea ja mitä sillä on väliä mitä siinä lukee!

Nämä olivat putiikin yksi parhaimmasta annista: Kolme pikku-Buddhaa, joista yhdellä kädet silmillä ( en näe), yhdellä sormet korvissa (en kuule) ja yhdellä kädet suun edessä (en puhu), eli "see no evil, hear no evil, speak no evil" japanilaisen "kolmen viisaan apinan" legenda. Ehkä palaan tähän tarkemmin myöhemmin Japanihuumassani!


Paikka oli todellakin siis omituinen sekoitus amerikkalaisia rekisterikilpitauluja, kiinalaisia huonekaluja ja täysin kummallisia lamppuja. Kuvani ei tee oikeutta oikealla sijaitsevalle kookospalmua esittävälle lampulle (tuolle ruskealle, epäilyttävän näköiselle möhkäleelle), jotenkin se on vaan...en nyt edes kehtaa sanoa. No, sanotaan siveästi: kamala.


 Hmm...


Yläkerrassa oli lopulta ihania posliinisia tee-astiastoja ja muuta pientä, ja japanilainen ystävä löysikin sieltä japanilaisen, uudenvuoden viettoon liittyvän "aterialaatikon", jonka tarina oli mielenkiintoinen. Meistä muista kukaan ei olisi tajunnut sitä, mikä tuo esine on. Meille se oli puna-musta laatikosto kantokahvalla. Kun se oli nostettu siihen pöydälle yksinään ja kuulin mihin se on tarkoitettu, se oli oikeasti tosi kaunis. Meillä on vielä niiiiin paljon ymmärrettävää aasialaisesta kulttuurista ylipäänsä, saati sen alalajeista. Juttu on tuolla vaatehuoneessamme kuplamuoviin pakattuna, vien sen huomenna Suomi-kouluun. Muuten en ehkä malttaisi olla kuvaamatta sitä ja kertomatta myöskin käyttötarkoitusta.

Soku furniture & homeware, No. 2001 (vieressä) Hami Road, Chang Ning District.

Ankaran rupeaman jälkeen olikin aika siirtyä lounaalle, valitsimme lähellä (Hong Mei lu) sijaitsevan intialaisen, Bukkharan.


 Intialainen ravintola Bukkhara, No. 3729 Hong Mei lu, International Pearl City:n rakennuksessa.

Niin hyvää kuin ruoka olikin, oli palvelu armottoman hidasta ja meidän oli pakko lykätä Hongqiaon kukkamarkkinoiden putiikit yms. tuonnemmaksi. Lupaan hankkia Emilian luistelukaverin äidiltä, häneltä joka tietää kaikesta kaiken, tietooni myös sen jonkun alueen, jota kukaan meistä ei tiennyt!

Ladyt, kiitos ihanasta päivästä ja jatketaan taas. Sitten jossain vaiheessa! Potkikaas mua nyt vähän, kaverit!

perjantai 5. syyskuuta 2014

Ni Hao Maailma!

Jotenkin ehkä vain Kiinassa voi tapahtua tällaista!

Neljä kokonaista päivää ilman nettiä, reilusti yli viikko ilman sosiaalista mediaa, mukaanluettuna tämä blogi!

Meillä on Shanghai Racquet Clubilla ollut se mahtava etu, että nettiyhteyteemme on sisältynyt VPN, eli se kuuluisa portti ulkomaailmaan: Facebook, Youtube, Blogger, Instagram, Twitter jne.  Näihin ja moneen muuhun ei siis Manner-Kiinassa ole pääsyä ilman erillistä, kansallisen sensuurin ohittavaa "tunneliohjelmaa" eli VPN:ää. Hui kauhistus! Nyt oikeasti kirjoitin sen kaiken tähän, kohta olen ehkä kirottu ja suljettu pois kaikesta - jälleen kerran! Jos minusta ei kuulu niin...

Itse olin täysin hukassa näiden kanssa ennen Kiinaan saapumistamme ja olin suunnilleen valmis luovuttamaan, kun kukaan ei muka virallisesti tiennyt mitään, kunnes sain aivan viimeisinä päivinä ennen lähtöämme suomalaisen opiskelijan, Saran kautta hieman ymmärrystä ja lopulta toimivan VPN-yhteyden. Kiitos Sara!

VPN-ohjelmien kanssa homma on jonkinlaista kissa ja hiiri -leikkiä hallituksen kanssa. Kiinastahan ei virallisesti pitäisi päästä näihin paheksuttaviin länsimaisiin kanaviin, mutta kaikki tietävät keinot niihin pääsemiseen. Välillä hallitus huomaa yhden ohjelman ja se lakkaa toimimasta ja käyttäjät etsivät taas muuta.

Yhtäkkiä meillä ensin lakkasivat toimimasta Facebook ja Youtube ja sitten myös Google (sen myötä gmail, jonka varassa olen!). Google ei yleensä ole riippuvainen sensuurista, ellei valtio muuta päätä. Kuulin, että hallitus on puuttunut tähän Racquetin yleiseen yhteyteen, joten oli syytä aktivoida oma taas toimintaan. Vaan mitenkäs teet sen ilman nettiyhteyttä?

Ensin palautui yhteys, pätkien ja takkuillen, mutta silti! Uskomatonta miten avuton ihmisestä nykyisin tuleekaan jos ei pääse nettiin! Tänään, compoundin toimivaa VPN-ohjelmaa odotellessa sain viimein aktivoitua oman Astril VPN-yhteytemme! Ja maailma on taas avoinna!

Terve taas kaikille!