lauantai 27. joulukuuta 2014

Suomalainen joulu Shanghaissa

Se oli sitten kolmannen vuoden  kolmas joulu. Siis kolmas vuosi ja kolmas joulu ;) Nyt taas vaihteeksi täällä Shanghaissa.

Olen oppinut näiden kahden ja puolen vuoden aikana, että meillä on suunnattoman konservatiiviset lapset! Ajattelin ehkä tänä jouluna kokeilevani jotain ihan aasialaista, jotain ihan muuta kuin jouluun liittyvää. Niin siis jossain vaiheessa. Ehkä unessa. Sitten ajattelin vähän soveltavani ja tuovani jotain uutta ja jotain vanhaa tai jotain. Pöh. Kun kaikki narisivat kinkusta ja laatikoista ja perunoista ja porkkanoista, niin hemmetti: tehdään sitten niin suomalainen joulu Shanghaihin kun nyt ikinä pystyy.

Ensimmäinen joulumme oli tietenkin opettelun tulosta ja sitä myös hankaloitti eräs pieni perheen yksityinen detalji, mutta kyllä me aika kiva joulu silloinkin saatiin aikaan! Se oli jonkinlainen kompromissijoulu! Se ei ollut suomalainen (meillä ei ollut toimivaa uunia) eikä oikein mikään kansainvälinenkään, eikä mikään, mitä nykyisin hehkutetaan. Mutta se oli meidän joulu ja oikein kiva lopulta!

Viime jouluna olimme kotona! Ei ollut lunta, ei ollut pakkasta, oli pimeää ja oli liian lämmintä. Mutta joulu oli Joulu. Se oli kyllä meidän kaikkien mielestä kaikkien aikojen joulu! Siitä on vaikea parantaa!

Tänä vuonna päätin, että nyt tehdään vaikka kiven alta niin suomalainen joulu, ettei kukaan voi marista! Heikki olisi ollut menossa kerrankin Suomeen, mutta kuinka ollakaan, Murphyn laki paiskasi jo aikaa sitten sopimamme Japanin reissun juuri tuohon ajankohtaan. Se siitä kortista. 

Onneksi oli olemassa ihana ja tuttu kollega, joka kantoi laukuissaan joulua edeltävällä viikolla kaikenlaista meidän suomalaiseen jouluumme! Onneksi on myös Ikea.


Ravintopuolen kulmakivet alkoivat olla kunnossa. Seuraavaksi kuusi.

Hongqiaon kukkamarkkina on se paikka, josta näitä saa. Ja pitää vähän tinkiä.

500 RMB ja tämä kuusi kannettiin valisemaamme kohtaan kotona kaksi tuntia ostosta myöhemmin. Minä tykkään tästä kuusesta niin kovasti! Se on suomalaisen näköinen (ei mikään pihta), mutta tuuhea ja kaunis!

Natsimutsi tietenkin pihisteli koristeissa! Mun mielestä valkoiset valot ja pallot olis ollut juuri sopiva...


 

Punaista on pakko saada! Laitetaan meidän joululumiukko!



 Joulupiparkakut. Varsinaisia muotteja ei ollut, mutta Kiotosta tarttui mukaan pienenpieniä, vihannesten muotoiluun tarkoitettuja muotteja. Kaulin oli glögipullo ja taikina oli Ikeasta.
 

Joulutorttuja sitten. Olin jo hetken mietimässä ja muistelemassa köksänopeni Hertha Myllylän rahkavoitaikinan ohjetta paniikissa. Muttaa kuinka ollakaan, Mark&Spencerin herkkuosastolta saa aivan erinomaista valmista voitaikinaa - kiitos kaverille ja kokemukselle taas tästäkin vinkistä!


 Erinomaiset tähtitortut omalla designilla!


Aattoaamun tonttuarvoitus jaksoi yhä kiinnostaa ja tällä kertaa tonttu-ukko ja -akka olivatkin keksineet aika todellakin hankalat piilot. Nyt asetettiin hoksottimille rajat! Vihjeet kuitenkin löytyivät ja samoin ne ekat lahjat.

 Kaikkia aivan varmasti kiinnostaa lähikuvat meidän jouluruoista, mutta koettakaapa kestää.

Saimme Suomesta lanttusosetta, joten lanttulaatikkoa ei olisi voinut välttää! Lopulta sen teki Heikki. Paras lanttulaatikko miesmuistiin! Sanon minä, joka en edes kauheasti pidä lanttulaatikosta...Tätä söin kuitenkin innolla.






Kukaan muu ei varmasti huomaa, mutta minä huomaan. Kuvan taustalla on ruskea pahvilaatikko. Olimme tyystin unohtaneet ostaa juotavat jouluksi. Tajusimme edellisenä iltana. Naputtelin Epermarketiin  tilauksen ja kyseisessä pahvilaatikossa saapui meille jättipaketit vichyä, coca colaa, fantaa ja spritea ynnä muuta unohtunutta jouluaattona klo 10 aamulla :) This is China!

Perunalaatikko = minun jouluni. Äitiä ei kehdannut herättää liian aikaisin aamulla vain siksi, että "olikos se nyt kuinka paljon sitä jauhoa ja kuinka paljon perunaa" ja vaan muistelin ja sovelsin. Siirapilla se imeltyy kuitenkin! Ihan mielettömän hyvää.  Äidiltä tyttärelle!


Ja meillä oli siis myös ihan perinteinen joulukinkku! Yksi parhaista ikinä!

Ekana jouluna täällä me emme todellakaan edes harkinneet kinkkua. Uuni oli suorastaan nolo ja muutenkin tuntui, ettei se nyt vaan voi onnistua.

Vähän valistuneena tiedän, että täällä saa lukuisista paikoista valmiita kinkkuja ja kalkkunoita - helpoimmin ehkä Racquet Clubin ravintolasta. Ystävien rohkaisemana tilasimme kuitenkin kinkun lihakauppaketjusta. Raakana ja suolattuna siis.

Ennakkotilaus ja sovittuna päivänä sovittu kimpale odottamassa. Meillä ihan liian iso luullinen pötkäle. Compoundin kaupasta löytyi myös jättimäinen paistopussi. Kinkku paistui kuten Suomessa, lopputulos vaan parempi. Suosittelen kaikille joskus Shanghaissa joulua viettäville lihansyöjille!

Lahjatkin jaettiin..  


Olisko viimeinen Lego-vuosi? Minä en toppuuttele! Niin kauan kuin leikkii, se on aina kotiin päin. Ja kaikki aika nenä pois ruudusta on plussaa.Tämä oli kiva!


Minun joululahjani!

Simo Turusen ihania kuvia Shanghaista. 


Sain kehystettynä reilusti ennen joulua. Kun menin hakemaan, siellä todettiin että
 "ooooh, taas Simon kuvia. Hän lähti jo kotiin, eikö vaan? On taas upeita kuvia...Sanna haki juuri eilen omat kuvansa..."

Tiesin paikat, mihin ne pitäisi ripustaa. Jonkun piti tulla ripustamaan ennen joulua. " I will call engenieer". No, näiden insinöörityyppisten henkilöiden hommat kyllä tiedetään. Kotona on yksi engenieer ja jokunen aste ylikin, mutta se "no katotaan." No katellaan tätäkin edelleen, lattiatasolla! Ja seinät siis vaativat kunnollista poraa, muuten olisin tehnyt sen jo itse. Ehkä jonakin kauniina päivänä, luultavasti huomenna!

Koska lapset saivat ihanat ja meidän mittapuullamme erittäin arvokkaat lahjat isovanhemmiltaan ja myös tietenkin kummeilta  ja muista läheisiltä, koetan laittaa kuvia myöhemmin.

Nyt jo KIITOS teille kaikille, jotka meitä täällä muistitte! 

Erinomaista vuotta 2015 kaikille jo etukäteen!

HUOM! Tämä postaus ei sisällä minkäänlaista tuotesijoittelua eikä mainontaa ja on vaikea keksiä, miksi joku jotain sellaista haluaisi tehdä tässä blogissa ;) Kaikki vinkit ja mahdolliset linkit perustuvat omiin ostoksiimme ja ovat tarkoitetut vinkeiksi siitä, mitä mistäkin löytää.

MAYE'S DELI (Gaoging lu)
pateet
suolakurkut
perunasalaatti (ja halutessa muutkin ns. valmissalaatit)
juustot
jauheliha
lihat karjalanpaistiin valmiiksi pilkottuna
Graavattu ja kylmäsavustettu lohi

IKEA (kaikkialla Shanghaissa)
Piaparkakkutaikinaa
piparkakkuja
piparkakkumuotteja
kaulimia
valkoisia pellavapöytäliinoja
glögiä & manteleita + rusinaa -sekoituksia
irtokarkkeja (<-ei liity jouluun, mutta kirjoittaja rrrrakastaa..)

MARKS&SPENCER (Nanjing xi lu ja muallakin)
Voitaikinaa (käy joulutorttuihin)
Jaffa keksejä
Englantilaista toffeeta
Niiden niitä puddinggeja ja jotain minced beefiä - siis kaikkea englantilaiseen jouluun

PINES MARKET (Jin Feng lu - kotikulmilla)
Korppujauhoa, joulukalentereita, After Eight -suklaat peltirasiassa bongattu..
Ja yleensä kaikkea muuta pientä tarpeellista...nonparelleja, vehnäjauhoja jne.


YASMINE  BUTCHER'S SHOP (mm. Fashion mall, vastapäätä amerikkalaista koulua)
Kinkku tai kalkkuna tilauksesta (n. 2 vrk toimitusaika). Myös valmiiksi paistettuna.
Upea lihatiski, joskin hinnakas!


HONGQIAON KUKKAMARKKINAT:
Kuuset ruukkuineen kotiinkuljetuksella
Koristeet ihan laidasta laitaan.
Joulutähdet ja muut joulukukat
Kauniit orkidea-asetelmat. Vie ruukku, he laittavat kukat toiveidesi mukaan.


maanantai 22. joulukuuta 2014

Shabu shabua ja akrobatiaa Shanghaissa

Karmeaa vauhtia ohi menevän syksyn päätteeksi kokoonnuimme ystäväperheen kanssa pienimuotoiseen pikkujouluun. Kaksi vuotta tästä on puhuttu ja nyt sitten mentiin. Eli meillä oli liput täksi illaksi ERA- Intersection of time -akrobatianäytökseen. 

Aloitimme kuitenkin jo iltapäivällä, shabu shabu -lounaalla Mo Mo Paradise -ketjun paikassa. Eli ohjelmassa siis "all you can eat" shabu shabu. Vähän kuin fondue, mutta japanilaisittain.    

Vihanneksia ja paperinohueksi leikattua lihaa keitetään lihaliemessä padassa pöydässä ja ne syödään erilaisten kastikkeiden kanssa.

Meitä oli yhdeksän ja olemme melko sekavaa porukkaa. Sekoilu on ymmärrettävää. Silti palvelu oli uskomattoman hidasta kuitenkin hyvin selkeässä tilanteessa, jossa oli tarjolla kahdenlaista "all you can eat" -shabu shabua. Ensimmäiset 20 minuuttia mietittiin sitä, miten  meidät lasketaan, kunnes keksimme vetää toisen pöydän eroon toisesta 15 cm, jolloin syntyi selkeästi kaksi eri pöytää ja kaksi eri tilausta!Ja homma alkoi toimia heti!


No mutta! Ruoka oli hyvää!  Lihaa niin paljon kun napa ikinä vetää..Ja vielä puolet enemmän vihanneksia.


 Sushia....Kuka söi yhden ennen kuvaa...??????


Jälkkäriksi pieniä annoksia creme bruleeta, pannacottaa, jäätelöä.. Aivan fantastisisa!



Joitakin tulkintaongelmia tilauksessa: kahdesta jäätelöstä tuli kaksi olutta. Nooooohh, mitäs siitä nyt sitten.


Pikkuhiljaa siirryimme kohti esityspaikkaa.

 Aivan uskomattoman upea show. En oikein keksi, mitä ohjelmanumeroista kirjoittaisin. Upeaa!








Moottoripyörät pallon sisällä olivat shown huikea lopetus. Muistaakseni jotain tällaista oli lapsuudessa Linnanmäellä? En ole varma. Ensin yksi, sitten kaksi...lopulta kahdeksan prätkää pienessä pallossa tekemässä kuvioita. Pelottavaa.



Olemme jo niin kiinalaisia, että sulloudumme yhteeen Buickiin koko porukalla aina kun tilanne vaatii (neljä aikuista + viisi lasta).

Reissun jälkeen takapenkki purkautui Shimaoon yöksi - uskomaton hiljaisuus! Haettiin Family Martista hammasharjat. Taas kerran ex-tempore yökyläily puolin ja toisin. Meidän tosiaan pitäisi tehdä ne survivalbagit lapsille kahteen tukikohtaan, kun aina kohelletaan ja mietitään  ja päätetään ja muutetaan juuri viimehetkellä.

Tyhjä takapenkki! Mitäs me nyt tehdään???



Juuri valmistumassa oleva Shanghai Tower selkeästi tervehti tätä lapsetonta pariskuntaa! Olis ehkä pitänyt ottaa huone viereisestä "Kahvatalosta" Park Hyattista, ihan vaan näköalojen vuoksi! Mutta kun kotona oli Omppu...


Home sweet home. Ja uskomattoman hiljainen sellainen!

torstai 11. joulukuuta 2014

Japani: Kioto, päivä 2

Jatketaanpa vielä Japanista tovi ennen jouluhässäkän alkamista - sopivan rauhoittavaa muistella ihania maisemia joulustressin keskellä (paitsi ettei ole mitään joulustressiä). 

Sunnuntaiaamuna heräsimme ihanaan auringonpaisteeseen ja pieni puutarhammekin näytti ihan erilaiselta kuin edellisen päivän apeassa vesisateessa. Kamelia kukki kauniisti ja mummeli kertoi meille tarinoita kasveista.


Jatkoimme hyvin hengellistä ohjelmaamme suuntaamalla taas kerran yhteen temppeliin. Näitä Kiotossa(kin) nimittäin riittää ja kauneimmat paikat ovat muodostuneet niiden ympärille.

Nyt suunnistimme Kinkaku-ji -temppeliin, eli "kultaisen paviljongin temppeliin". Temppeli on rakennettu vuonna 1397 Shogun Youshimitsun huvilaksi ja sen jälkeen se on muutettu buddhalaiseksi temppeliksi.


Temppelin keskipiste ja kuuluisin osa on kultainen paviljonki. Sen kaksi ylintä kerrosta on päällystetty lehtikullalla. Kuten niin moni paikka tällä suunnalla maapalloa, tämäkin on luonnollisesti kertaalleen palanut. Joku suivaantunut munkki poltti sen vuonna 1950  ja nykyinen rakennus rakennettiin sen jälkeen. 



Paviljonkia ympäröivää lampea ei suotta kutsuta peililammeksi. 



 Eräällä munkilla oli tavoitteena kasvattaa männystä laivan mallinen. Muutama kerta on oksia tarvinnyt vääntää ristikkäin ja tukea, mutta lopputulos on hieno.


Vehreän Kiomitzu deran jälkeen tämä alue oli karun pelkistetty, ihan hengästyttävän kaunis!

Ruskaa löytyi täältäkin.


 Tarinan mukaan Shogun Yoshimitsulla oli tapana juoda teetä puutarhassa ja teevesi haettiin tästä vesiputouksesta.


 Sytyimme kynttilät ja suitsukkeet perheidemme onnelle.



Temppelin jälkeen vaihteeksi nuudeleita - reissun parhaita!


Jatkoimme matkaa Arashimayan alueelle. Tämä alue on yksi suosituimmista ruskan ja kirsikkapuiden kukkimisen bongauspaikoista Kiotossa. Ja ruuhka olikin sitten sen mukainen. Satuimme siis Kiotoon suosituimpana ruskaviikonloppuna ja siksi hotellinkin löytäminen oli melkein mahdotonta. 

Väkeä oli paikoin ahdistavan paljon.


Alueella on myös paljon pieniä kauppoja, ravintoloita sekä tietenkin lukuisia temppeleitä, tärkeimpänä valtava Tenryu-ji -temppeli. Me olimme kuitenkin saaneet temppeleistä tarpeeksemme ja vain kuljeskelimme alueella.

 

Alueella sijaitsee kuuluisa bambumetsä ja se oli taianomainen paikka - olisipa siellä saanut kuljeskella ilman väenpaljoutta...


Kiotossa näkyi katukuvassa yllättävän paljon ihan tavallisia japanilaisia kimonoissa. Kuulemma perinteisiin uskovat perheet suosivat kimonon käytöä. Kimonoista on lukuisia erilaisia variaatioita arkeen ja juhlaan ja myös vyö (eli obi) valitaan tilanteen ja juhlan mukaisesti.


Tosin nämä nuoret naiset lienevät turisteja vuokrakimonoissa...

Vastaamme käveli myös seurue geishoja. Kamera, äh, missä... No nyt ne jo lähtee, (poseerasivat hyväntuulisesti kuvaajille), äkkiä nyt.... Mutta olivat he luonnossa kauniita. Niin naiset kuin asutkin.



Geishan ammatti on hyvin perinteinen ja se ei vastoin yleistä käsitystä (ulkomailla) liity prostituutioon. Geisha on viihdyttäjä ja taiteilija, eräänlainen PR-emäntä. Näin yksinkertaisimmillaan. No yleisen käsityksen syntyyn ovat tietenkin vaikuttaneet näidenkin ammattilaisten vapaamielisemmät kollegat...

Bussi takaisin keskustaan oli aivan täyteen survottu, seisoimme melkein nenät kiinni tuulilasissa ja jokaisella pysäkillä väen poistuessa meidän piti hypätä ulos ja taas takaisin bussiin.

Katsoimme ansainneemme pienet neuvoa antavat ensimmäisessä kohdalle osuvassa, siistin oloisessa kuppilassa (no, ei tuolla kyllä muuta kuin siistejä paikkoja ollutkaan). Pois lähtiessämme vierailimme naistenhuoneessa, joka yllätti seinätarroillaan. Selkeää suomea ja aivan ihmeellinen aihepiiri. Mistä on kysymys???

Olimme niin häkeltyneistä ettemme tajunneet edes kysyä, että miksi ja mistä ja mikä on tarina näiden takana.




 Edellisestä illasta viisastuneina lähdimme etsimään ruokapaikkaa hiukan aikaisemmin, emmekä arponeet oikeastaan yhtään. Valinta oli erinomainen.





Illan päätteeksi liotimme itseämme vielä tutuksi tulleessa kylpylässä ja olimme jo kantis-mummeleiden kanssa melkein vanhoja frendejä saunassa ja altaissa.