lauantai 26. tammikuuta 2013

Tervetuloa Käärmeen Vuoteen

Maailmassa on kauheasti isoja juhlia, joista ei meikäläisen kalenterin mukaan elävä eurooppalainen tajua mitään.  Toki tiesin kiinalaisten juhlivan omaa uutta vuottansa, mutta juhlinnan suuruus yllätti silti.

Juuri vietimme joulua, ja koska kiinalaiset tykkäävät kullasta, punaisesta ja koristeellisesta, on joulu passeli juhla verhota kaikki koristeelliseen bling blingiin, vaikka se ei todellakaan ole mikään juhla täällä Kiinassa.

Sen sijaan vuoden ylivoimaisesti tärkein juhlakausi on alkanut heti joulun jälkeen! Kiinalainen uusivuosi on heille, kuten joulu meille! Ja vasta silloin koristelu suorastaan räjähtää! Ja se ihan oikeasti ylittää kaiken kullan ja punaisen käyttämisen suhteellisuuden rajat. Ne vaan humpsahtavat käsiin!!!! Kun luulit nähneesi paljon punaista ja kultaa, näet yhtäkkiä enemmän!

Koululaisilla on noin kuukauden loma (siis kiinalaisten koulujen lapsilla) ja esimerkiksi Ayille maksetaan lomapalkkana jokunen määrä seteleitä punaisessa kirjekuoressa. Ja kirjekuoren sanoma on tiedettävä tarkaan! Valitessasi nätin kuoren, jonka merkki kertoo toivottavasti ensi vuoden olevan paremman kuin tämä mennyt, saat ehkä etsiä uutta ayia!

Kaupat ovat jo aikaa sitten täyttyneet ulvovan punaisesta ja kultaisesta rekvisiitasta. Kukkatorin putiikit ovat muuttuneet myymään uudenuoden krääsää ennen kuin vuorokausi joulusta oli ehtinyt vaihtua. Jokainen edes jotenkin toiminnassa oleva kauppa ripustaa punaiset silkkilyhdyt roikkumaan markiiseistaan ja kaikkki koristavat kotinsa asiaankuuluvalla rekvisiitalla.









 Tuleva käärmeen vuosi saa tottakai päähuomion kaikessa!


Onnea siis kaikille teille, joiden syntymävuodet ovat: 1917, 1941, 1953, 1965, 1977, 1989, 2001 ja 2013!

Koska perheessämme luikertelee käärme, selvitin huvikseni kavereiden ja sukulaisten kiinalaisten horoskooppien luonteenpiirteitä. Yksi löytyi ylitse muiden!

Siskoni juhlii nyt viimeisiä päiviä kiinalaisen horoskoopin mukaista syntymäpäiväänsä, hän on kuin onkin LOHIKÄÄRME! Eli se poikkeuksellisin ja arvokkain - ainoa taruolento! En olisi voinut ajatella löytäväni henkilöä kuvaavampaa horoskooppia :) Tähän on pakko uskoa! Vuosi 1976:

"Voimakkaasti henkisinä ihmisinä lohikäärmeissä on ainesta taiteilijoiksi ja työhön, jossa on osattava nähdä ja luoda uusia ideoita. Lohikäärmeen ajamat hankkeet eivät koskaan sorru pelkkään haaveiluun, vaan niissä on aina mukana myös vakavamielisyyttä ja järkeilyä. Niiden toteutuksessa on myös määrätietoisuutta, ja lohikäärmettä voi olla hankalaa saada luopumaan kerran hyväksi näkemästään suunnitelmasta"

En enää ihmettele, miksi ihmeessä käytin perheemme hyvin harvinaiset mökkipäivät sutimalla yhden mökin kattoa ja vaarin rakentamaa takkaa,  sekä pääsiäisenä että juhannuksena. Ja ihan mielellään!


Itse olisin ehkä sikana, jonka luonteenpiirteenä ovat kärsivällisyys, ymmärtäväisyys ja sovittelevuus, vaan loputtomasti suunnitellut ja miettinyt, mutta lohikäärmesiskoni näki, vaati ja toteutti! Ja olemme molemmat niiiiiiiiin iloisia lopputuloksesta!


Joka on vasta hyvä alku! Lohikäärme juhlii seuraavan kerran vasta vuonna 2021! Ehkä emme odota niin kauaa, vaan tämä sika saattaa alkaa sisustaa yhdessä koiraäidin kanssa!

Paras kaveri

Viikko on taas humahtanut jonnekin! Ehkä raportoin parista hauskasta jutusta myöhemmin, koska tämä viikko on mennyt aivan liian nopeasti :) Lisäksi kodissamme on aivan liian vähän tietokoneita suhteessa niitä käyttävien määrään...Niinpä tilanne on ajautunut siihen, että minä surffailen ja luen lehtiä ja kirjoja lasten iPadilla ja he surffailevat minun koneellani, jossa on toimiva VPN (= Kiinan palomuurin ohittava ja mm. Facebookin käytön mahdollistava ohjelma)

Tämän viikon ylivoimaisesti paras ja odotetuin juttu oli Eeron parhaan kaverin saapuminen kaupunkiin! Aamukalenterin edistyminen on välillä ollut (ja on edelleen) hieman etuajassa, koska tarrojen liimaaminen on vaan niin hauskaa. Mutta merkintä A on silti ollut puheissa ihan jatkuvasti aina siitä saakka kun päivämäärä kaverin saapumiselle varmistui.


Keskiviikkona se sitten tapahtui! Ja jotenkin silti aivan valmistautumatta. Meillä oli buukattuna kaikenlaista luistelusta kiinan oppitunteihin yhdistettynä miehen työmatkoihin. Onneksi saimme kuitenkin raivattua tilaa kalenteriin lähes maksimaaliselle yhdessäololle näille kahdelle. Koska emme olleet aivan varmoja saapumisajasta, joka taas riippui kaverin äidin töistä täällä, en uskaltanut luvata Eerolle mitään keskiviikon aikataulusta.

A kuitenkin saapui aivan nappiajoituksella, hieman ennen koulubussin saapumista. Pikaisen tupatarkastuksen jälkeen passitimme äidin ja mummin hotellille ja jatkoimme kahdestaan koulubussipysäkille. Vieras ei meinannut pysyä nahoissaan ja tunnelmaa keventäessämme päivitimme pikaisesti kuulumiset isin uudesta työpaikasta Suomen koulun opettajan, koulukavereiden ja kouluruoan maittavuuden kautta eskarimuistoihin.

Kun Eeron bussi sitten saapui ja kaverukset viimein kohtasivat toisensa n. puolen vuoden tauon jälkeen, kului suunnilleen 10 sekuntia häkellyttävää hiljaisuutta ja "moi, moo-i, moi, moo-i" -nyökyttelyä. Sitten kaikki oli kuin ennenkin. Ekan illan harjoittelimme ja A uskomattoman rohkeana poikana lähti illan päätteeksi yksin Andyn kyydissä n. 30 minuutin matkalle hotellille äidin ja mummin luokse.

Torstaina saimme mieleisen yövieraan. Iltapäivä ja ilta kuluivat aivan liian nopeasti ja oli vaikea komentaa nämä kaksi nukkumaan, ihme hölötystä kuului vielä puoliltaöin. Silti uupuneena heräsin samaan äänen ennen kuutta seuraavana aamuna ja homma jatkui. Eerolla oli anottuna vapaapäivä koulusta.



Miten niin käsikonsolipeli ei voisi olla parityöskentelyä? Välillä on myös vaikeaa näiden 7 vee leikeissä päätellä sitä, mikä on "taistelua" ja taistelua. Tosin en kyllä muista näillä kahdella koskaan olleen oikeaa taistelua kahdestaan, pientä leikin aihetta koskevaa kinaa lukuun ottamatta.



 

Nämä kaksi 7-vuotiasta pystyivät myös siihen, mihin 40-vuotias insinöörihenkinen mies ei pystynyt. Kolmisen kuukautta Wii-konsolimme on ollut toimimatta, koska sitä ei ole pystynyt asentamaan. Painostuksen alla mies on käynyt muutaman kerran räpeltämässä jotain kaapeleita, mutta jotain on aina puuttunut ja muutenkin asennus on ollut kuulemma jotenkin poikkeuksellisen vaikeaa. Jo keskiviikkona pojat pääsivät hommasta hajulle ja etsivät Suomesta tuttua kaukosäädintä. Tuhahtelimme innostukselle ja vakuuttelimme ettei tuolla kaukosäätimellä ole mitään tekemistä Wiin kanssa. Eikä sillä ollutkaan. Mutta silti pojat saivat tänään Wiin toimimaan. Kuulemma vaan laittoivat sen Wiin päälle! Mitä sanoinkaan aikaisemmassa postauksessa siitä, kuinka muna on kanaa viisaampi ??? Suomen toivo lepää näiden kahden harteilla, vapise Rovio ja Nokia!


Tänään saattelimme A:n seurueineen ensin lentokenttähotelliin ja huomenna lennolle kohti Suomea ! On aika tehdä uusi aamukalenteri...