Ella ja valmentaja Sanna Voimistelupäivillä 2010
Emilia ja valmentaja Wilma Kuopiossa keväällä 2011
Täällä Kiinassa olen törmännyt myös siihen, miten tehdään maailmanluokan urheilijoita - halusi lapsi sitä tai ei ja oli hänellä poikkeuksellisia lahjoja tai ei.
Kun me hurraamme sille, että olemme saaneet aikaiseksi kulkea jäähallille jopa 3-4 kertaa viikossa (=paljon!) ja iloitsemme siitä, että tänään meni kivasti, törmäsin tällä viikolla hieman eri tasolla kulkevaan toimintaan.
Jäähallille ilmaantui 2 kiinalaista tyttöä, n. 11-12 vuotiaita ja heidän valmentajansa. Kuulin, että valmentaja on lennätetty tänne Shanghaihin Pekingistä kuukaudeksi valmentamaan tyttöjä juniorikilpailuihin. Vanhemmat maksavat hänen ylläpitonsa täällä. Mies on kuulemma National Champion (they always are). Tytöt käyvät kotikoulua tämän ajan ja keskittyvät luistelemiseen. Kuukauden päästä pidetään juniorikisat täällä vajaamittaisella kotikaukalollamme. Niihin osallistuu myös Emilia, kyseessä ei todellakaan ole mikään Kiinan mestaruusturnajainen, vaan ihan tavallinen kilpailu lapsille. Samassa yhteydessä järjestetään ilmeisesti myös jonkinlainen tasotesti kiinalaisille.
Tähän asti molemmat tytöt äiteineen ovat joka perjantai lentäneet Pekingiin harjoittelemaan viikonlopuksi tämän mestarin johdolla ja palanneet sunnuntaina Shanghaihin. Kesäisin he lentävät USA:n Coloradoon Olympialeirille. Kyseinen pekingiläinen valmentaja veloittaa 800 RMB (=n. 100 €) per 30 minuuttia ja tytöt ovat jäällä iltaisin ainakin tunnin kerrallaan ja ilmeisesti tekevät saman myös aamuisin. Sillä rahalla ei saa tietenkään omaa jäävuoroa, vaan siellä he luistelevat kansan seassa kuten muutkin.
Valmentaja vaikuttaa mukavalta hepulta. Hän hymyilee paljon, taputtaa onnistumiselle ja kannustaa. Ainoa ongelma omasta mielestäni on se, etten ole kertaakaan nähnyt näiden tyttöjen hymyilevän, saati iloitsevan jostain onnistumisesta. Ovatko he sitten poikkeuksellisen taitavia? Voin heti luetella omasta kaupungistamme, joka ei edusta suomalaisen taitoluistelun kärkeä, monta vastaavan ikäistä tyttöä, jotka osaavat enemmän ja nauttivat harrastuksestaan silmät loistaen.
Mielestäni tämä on surullista!