Kävimme eilen Ompun kanssa ottamassa verikokeen rabieksen vasta-aineiden toteamista varten. Jotenkin taas jätin tämän viimetinkaan.
Pohdimme pitkään, mitä Ompun kanssa teemme. Ayi olisi ehkä huolehtinut herrasta ja Heikin loma on vain se normaali neljä viikkoa. Mutta ajatellen edellisen kesän onnea, kaikkea vapautta, merta ja järviä.... Ja sitten kennelin häkkiä jne. Omppu rakastaa ayi:a, se ei olisi se ongelma, vaan muistot kesästä meillä ja Ompulla.
Me tähtäämme paluumme siten, että ehdimme juhannukseksi mökille. Tämä tulee olemaan erilainen. Todellakin niin erilainen. En osaa edes ajatella mökkiä ilman Hannua, joka heitti meille juttuja kaikesta siitä, mitä he porukalla puuhasivat lapsuudessaan jossain liiterin vintillä.
Hannu oli se sukupolvien jatkumo, joka kertoi ne hassut jutut ensin meille ja sitten lastenlapsille. Ella sanoi eilen: "Mutta nyt ei ole ketään, joka kertoisi Pierisjuttuja, paitsi se Timppa!"
Totta. Mökin osalta kaipaamme vaaria aina ja ikuisesti. Mutta me kaipaamme myös naapurin Hanskia, sitä tyyppiä, joka kertoi niitä juttuja. Oli aina positiivinen ja hauska.
Jos me jotain odotamme, se on pääsy mökille. Kaikki ei ole entisellään, mutta siitä se taas lähtee! Poltamme kokon menneille sukupolville: Eero, Toini, Pirkko, Risto, Harri, Hannu, Annukka.