West Hair&Spa ja paluu blondiksi

On vähän jäänyt muuton ja muun hässäkän jalkoihin tämä blogin kirjoittaminen.

Eilen tein kuitenkin jotain hyvin jännittävää, kävin nimittäin kampaajalla! Täällä tällainen rutiinitoimenpidekin on välillä vähän hasardia, lopputuloksesta ei välttämättä oikein tiedä. Väri on se jännitysmomentti, kyllä täällä leikata osataan.

Länsimaisten suosima West Hair Salon toimii täällä Shanghaissa sekä Puxissa että Pudongissa ja lisäksi Pekingissä. Puxin piste sijaitsi ennen ihan tulevan kotimme vieressä, Jinfeng roadilla. Tilat eivät olleet kovin kummoiset, enemmän tuli mieleen joku Pirjon Parturi-Kampaamo, mutta hinnoitella he osasivat jo silloin. Väri ja leikkaus hartiamittaisiin hiuksiin RMB 680 (82 €), eli ihan Suomen hinnoissa. Tupa oli aina täynnä ja kaikilla tutuilla lopputulos oli aina tosi onnistunut, silti viivyttelin viime syksynä sinne menemistä viimeiseen saakka. Hiuksia kun on päässä aika paljon ja olen kaavoihin kangistunut ihminen, pelkäsin jotain kamalaa oranssia lopputulosta. Hyvin kuitenkin meni niillä ehkä kahdella kerralla kun siellä kävin.

Nyt Puxin West Hair Salon on muuttamut Shanghai American Schoolia vastapäätä rakennettuun isoon ostoskeskukseen, Fashion Park Malliin ja on siis edelleen tulevan kotimme naapurustossa. Kuulin jo etukäteen että hinnat ovat uusien tilojen myötä tuplaantuneet, mutta avajaistarjouksena kaikista palveluista sai -50% syyskuun lopuun.

Samalla nimi on muuttunut muotoon West Hair&Spa, eikä suotta. Hoito-osasto oli iso ja upea.

Myös uusi hiussalonki on ihan eri maailmasta kuin aikaisempi paikka. Iso ja vaalea tila oli melko täynnä asiakkaita, enpä siis kehdannut kuvata.

Asiakkaiden viihtyvyyteen panostetaan, kampaamokäyntiin kuuluu n. 20 min niska-hartiahieronta ja pesupaikalla päätä hierotaan oikein kunnolla. Mukavuutta lisää täällä se, että täällä ihan ostarien partureissakin on pesupaikoilla mukavat tuolit, joissa saa pötkötellä vaakatasossa. Hukkapätkänä arvostaa sitä, ettei tarvitse roikkua niska jumissa sen lavuaarin varassa takapuoli melkein ilmassa :) Tämän hintaisessa paikassa pötköttely on tietenkin itsestäänselvyys.

Virvokkeita muistetaan tarjoilla ja aamukymmeneltä saksalaisella seurueella oli kuohuviini jäissä siivittämässä kokonaisvaltaista kampaamokäyntiä manikyyreineen ja pedikyyreineen - kateellinen, minäkö?

Salongin johtaja Dennis on tarkka ja käy tarkistamassa kaikissa vaiheissa työn jälkeä. 

 Jotenkin sain suostuteltua itseni raitoihin, vielä pelottavampaa kuin pelkkä väri. Ahneuksissani ajattelin, että nyt kun se on -50%, voin käydä sitten värjäämässä ne pois vielä tällä viikolla jos jotain kamalaa sattuu.

Hinnoittelu on todellakin käytännössä tuplaantunut. Hinnoittelu menee, kuten monessakin paikassa siten, että tekijän kokemus määrää leikkauksesta veloitettavan hinnan. Stylisti lyhentää tukan hintaan 180 RMB (22 €) kun Dennisin tekemänä siitä saa pulittaa 1280 RMB (155 €). Hinnasta päätellen minun pääni kimpussä hääri Senior Stylist listahintaan 380 RMB (46 €). Dennis käy kuitenkin yleensä itse heilumassa saksien kanssa vielä viimeistelemässä lopputuloksen.

Värien hinnat alkavat lyhyiden hiusten RMB 580 (70€) päättyen ekstrapitkien hiusten raitoihin RMB 1280 (155 €).

Tarjolla on tietenkin Jäsenyys, tuo nykyisin ah niin yleinen keino hankkia rahaa kassaan jo etukäteen. Pulittamalla RMB 3000 (365 €)  jäsenyydestä, saa listahinnoista jatkossa 25-35 % alennusta, eli mitä enemmän palveluita käyttää, sitä enemmän tuosta kolmesta tonnista saa takaisin. Yritin laskeskella mielessäni, olisiko jäsenyydessä minulle järkeä, avajaistarjouksena kun olisi saanut lisäksi RMB 1000 voucherin. Silti päätin jättää tarttumatta tarjoukseen. En usko että tulen Westin spa-palveluita kovasti käyttämään. Hinnoittelu on jo valmiiksi aika paljon korkeampi kuin monessa muussa hyvässä paikassa ja ihan uuden kotimme vieressä sijaitsee mm. samalla lailla ylellinen ja ihana Dragon Fly.

Toisaalta, ehkä tulen katumaan katkerasti, uusi vaalea pääni ajaa minut ehkä takaisin värjäyskierteeseen josta pyristelin eroon n. 10 vuotta sitten.


Hah-hah-haaa...

West Hair&Spa (Puxi)

2 Floor Fashion Park Mall

569 Yunle Road, Minhang District

(SAS-koulun vieressä)

Mitä sä teet kaiket päivät?

Kysymys on aiheellinen. Mietin sitä välillä itsekin kovasti.

Kesällä Suomessa ollessamme ja kavereiden kanssa jutellessa, tuli aina jossain vaiheessa puheeksi se, että meillä kävi ayi 5 h päivässä hoitelemassa kotiaskareita. Samaan hengenvetoon naureskeltiin yhteistuumin sitä, mitä ihmettä minä sitten täällä päivisin teen?

Kun olimme alunperin lähdössä tänne ja olin kuullut juttuja näistä kotiapulaisista ja niiden välttämättömyydestä, ajattelin että ei me vaan tarvita, onhan minulla aikaa siellä siivoilla ja pyykkäillä. Ayin kuitenkin pestasimme n. kaksi viikkoa täällä oltuamme.

Nyt kun palasimme Suomilomalta takaisin, olemme tilapäisesti kokonaan ilman ayia, koska muutamme sen verran pitkälle, ettei vanha aiyimme olisi sinne pystynyt (eikä halunnut) kulkemaan. Kun siivous on ollut käytännössä minun vastuullani (onhan minulla aikaa...), huomaan kuinka välttämätön se ayi kuitenkin oikestaan on.

Toissapäivänä sattui historiallinen tilanne: Lähdin ex-tempore uima-altaalle keskellä päivää!

Ja suomalaiskansallinen puolustuspuhe: Olin sentään aamulla siivonnut ja käynyt lenkillä koiran kanssa ja muistaakseni vähän silittänytkin ja kävin kuitenkin kuntosalilla ennen paheellista aurinkotuoliin lösähtämistäni... Mutta olipa ihanaa! Täytyy ottaa uusiksi ennen muuttoamme. Tällä compoundillamme pääsee nimittäin yleensä amupäivisin ja päivisin nauttimaan kaikista palveluista ylhäisessä yksinäisyydesssä. Nytkin niin kuntosali kuin valtava allasalue olivat minun yksityisessä käytössäni. Racquet Clubilla tuskin palvelut ovat vailla käyttäjiä.

Missä siis kaikki muut (ja yleensä minäkin) ovat päivisin?

Aika moni puoliso (täällä on sekä naisia että miehiä kotivanhemman roolissa) tekee joko jonkinverran töitä etänä Suomeen, suorittaa opintoja joko Suomeen tai paikallisissa yliopistoissa tai on mukana koulun ja muiden tahojen vapaaehtoistoiminnassa. Suuri osa myös opiskelee kiinaa. Itselläni se vie kaksi puolikasta päivää viikosta.

Aloitin tänä syksynä Shanghain Suomi-koulun viestintävastaavana ja se on työllistänyt palaverien ja perehtymisen muodossa menneinä viikkoina. Tänäänkin on tiedossa yksi tapaaminen siihen liittyen. Suomi-koulu pyörii pitkälti vapaaehtoisvoimin ja väen vaihtuessa uusia ihmisiä täytyy saada mukaan toimintaan tai toiminta loppuu.

Moni suomalainen on mukana myös Shanghain Suomalaiset ry:n toiminnassa. ShaSu järjestää erilaisia tapaamisia ja toimintaa täällä asuville suomalaisille ja on tärkeä taho suomalaisten verkottumisessa, kuten Suomi-koulukin.

Täällä huomaa helposti ajautuvansa mukaan erilaiseen puuhasteluun, jos ei muuta, niin Suomi-koulun kirjaston kirjoja päällystämään. Pari tuntia hujahti kontaktimuovin, kahvin ja juttelun lomassa viime lauantainakin ja samalla löytyi jo uusia potentiaalisia kavereita uudella asuinalueellamme.

Koulu osallistaa vanhempia myös kovin mielellään erilaisiin puuhiin, itse kävin viime vuonna Eeron luokan "lukuäitinä" ja tällä saralla on tarjolla kaikenlaista askaretta toimintaa kaipaaville. Koululla toimii huvitoimikunta, vanhempaintoimikunta, hyväntekeväisyystoimikunta jne.  Itseäni kiinnostaa tällä hetkellä eniten koulun kautta paikallisille lapsille suunnattava hyväntekeväisyystyö. Lauantaisin WISS:ssä toimii tässä lähellä asuville kiinalaisille lapsille tarkoitettu englanninkerho, jossa vetäjinä toimivat WISS:n oppilaat ja vanhemmat. Harmillisesti se on juuri Suomi-koulun aikana.

Ellan IB-opintoihin kuuluu 10 h "community service" -opintoja. Tuo enkunkerho olisi mahdollinen paikka suorittaa ne, mutta päällekkäisyydestä johtuen Ella suorittaa nuo 10 h ilmeisesti sunnuntaisin kiinalaisille lapsille järjestettävän tanssikerhon apuopettajana.
 
En ollenkaan kiistä sitä, etteikö osa kiireistäni johtuisi ihan sosiaalisista syistä :) Ystäväperheemme on nyt kokonaisuudessaan täällä Shanghaissa ja meillä rouvilla on hyvä syy tutustua yhdessä kaikenlaisiin tuikitarpeellisiin paikkoihin, kuten Lujiabang lu:n "räätälimarkkinat", kangasmarkkinat, lounaspaikat...  Mutta nämäkin jutut ovat tärkeitä aina välillä siksi, ettei pää hajoaisi. Suosittelen lämpimästi kaikkia tänne (tai ihan mihin tahansa ulkomaille) tulevia hankkiutumaan erilaisiin yhteisöihin, osallistumaan koulun järjestämiin kemuihin ja/tai muuten vaan tutustumaan ihmisiin. Vaikka kansainvälisessä yhteisössä yltiösosiaalisuus välillä vähän ahdistaa, en itsekään ole mikään seurapiiripersoonallisuus, on tärkeää hankkiutua säännöllisesti kodin seinien ulkopuolelle ja juttusille kohtalotovereiden kanssa. Yksi mukava lounas kantaa pitkälle.

Meillä tietenkin päiviä kuormittaa harrastusrumba, onneksi emme ole ainoita. Samainen tuttavaperhe matkaa Pudongista 3-4 kertaa (?) viikossa fudistreeneihin ja -peleihin aivan uusille kotikulmillemme, BISS-koululle. Me taas matkaamme sieltä 3-4 kertaa viikossa Pudongiin luistelemaan. Naureskelimme, että pitäisköhän vaihtaa lapsia???  Näistä iltamenoista johtuen yritän pitää ainakin yhden päivän viikossa niin, ettei minulla ole mitään muuta varsinaista ohjelmaa kuin käydä läpi hengästyttävää sähköpostitulvaa koulusta, käydä ruokakaupoissa ja hoitaa tätä kotia.

Ja takaisin siihen ayin välttämättömyyteen. Törmäsin siihen ihan turvallisuusmielessä, kun edellisellä viikolla tein matkaa Pudongista kotiin tavoitteena ehtiä sinne ennen koulubussin saapumista, koska lapsilla ei ole avaimia (niitä on meillä ruhtinaalliset 2 kpl) ja on tietenkin muutenkin kivempaa että joku on kotona heidän tullessaan. Tajusin jo aika alkumatkasta etten tule ehtimään. Kesti yli tunnin päästä Pudongista Puxin puolelle! Matkaa on muutamia kilometrejä.  Liikenne jumittui Yan'an tunneliin. On aika voimaton tunne, kun istuu autossa eikä voi tehdä tilanteelle yhtään mitään muuta kuin miettiä, kenelle soittaa, että voisitko sanoa lapsille että odottelevat terassilla tms. tulossa ollaan tai ottaa heidät huomaansa. Ehdin lopulta melkein ajoissa.

Toinen on tietenkin siivoaminen. Tämä ihana Shanghain ilma sisältää mustaa nokea, joka tunkeutuu sisälle ja lisää siivoamisen tarvetta älyttömästi. Välillä kun ayimme hinkkasi lattioita joka toinen päivä, tuntui ettei siinä ole mitään järkeä. Nyt huomaan, että kyllä siinä on. Täällä vaan on yksinkertaisesti siivottava enemmän.

 

Kiireitä lisää tällä hetkellä myös yksi melko mukava juttu, nimittäin muutto. Tai siis muuttaminen ei ole mukavaa, uusi asunto ja sen ympäristö ovat! Asunto on siellä tyhjillään ja olemme toiveikkaita, että pääsisimme ainakin viemään tavaraa jo paljon ennen syyskuun loppumista, mutta näistä kiinalaisista koskaan tiedä. 

Mies esitti neronleimauksen, että pysymme kyllä muuttamaan tavaramme Andyn Buickilla, vain terassin kalusteet vaativat kuljetuksen. Jep, jep. Eihän meille tullut tänne rahtina kuin n. 30 laatikkoa tavaraa Suomesta, haimme Ikeasta n. 4 ostoskärryllistä astioita ja muuta kamaa ja saavuimme maahan mukanamme 6 täpötäyttä matkalaukkua ja matkan varrella muutakin on tullut pikkuisen hankittua. Saisi siinä muutaman reissun edestakaisin sahata. Ehdotus vaiettiin kuoliaaksi ja Andy lupasi jo hankkia meille muuttoauton kunhan muuttopäivä selviää. 

Sitähän tässä odotellaan!