sunnuntai 25. toukokuuta 2014

Xi'an: Terrakotta sotilaat ja Banpu village

Mieheni ei ole mikään matkailun takia matkustaja, niitä matkapäiviä kun kertyy se 150 vuodessa ihan muutenkin. Hänellä on kuitenkin muutamia kohteita, jotka ovat sitä "pakko nähdä" -osastoa. Se, että häämatka joskus vuonna yksi ja kaksi suuntautui Australiaan, ei ollut sattuma.

Joskus vuosia sitten, paljon ennen kuin Kiinaelämämme alkoi, tulivat puheeksi terrakottasotilaat. En ollut koskaan kuullutkaan.

Nyt kun Kiinassa ollaan, onhan tämä aivan pakko käydä katsomassa.

Yhdistyneen Kiinan ensimmäinen keisari Qin Shi Huang ( 259-210 eaa)  toivoi, että hänen kuolemansa jälkeen hän voisi valloittaa maailman tai edes Kiinan uudelleen ja tarvitsi tietenkin armeijan turvaamaan selustaansa. Hän määräsi jopa 700.000 työntekijää luomaan yli 8.000 savesta rakennettua sotilasta, hevosta ja vaunua turvaamaan tämän uuden elämänsä. Työ kesti yli 8 vuotta. Qin Shi Huang kuoli vain 39-vuotiaana, hänen hautaansa peittää pyramidin muotoinen vuori. Hautaa ei ole tähän mennessä avattu.

Vuonna 1974 maanviljelijä löysi sotilaiden rauniot etsiessään kaivon paikkaa. Perimätiedon mukaan sotilaat löydettiin jo paljon aikaisemmin, mutta taikausko esti kertomasta löydöstä viranomaisille ja yhteisö pysyi hiljaa. Nämä viljelijät kuitenkin toivat löytämänsä savisen pään julkisuuteen ja siitä alkoi yksi maailman mittavimmista arkeologisista kaivauksista, joka jatkuu edelleen.

Tämä on ehkä yksi vaikuttavammista paikoista joissa olen ikinä käynyt, eivätkä kuvani taatusti tee asialle oikeutta. Kiinan muurilla oli hienoa, mutta koska siitä on niin paljon kuvia ja muuta, tuli vähän sellainen olo, että ok, tässä se nyt on, näyttää samalta kuin kuvissa. Kuin joku Eiffel tai Big Ben.


Tätä en jotenkin osannut odottaa. Terrakottamuseo on jaettu kolmelle kentälle, joista ykkönen on isoin
Tämä on se löytäpaikka. Sotilaat on jaettu käytäviin tietyllä logiikalla.


Edessä olivat he, jotka uhrasivat henkensä ensimmäisenä vihollisen hyökätessä.




jokainen sotilas on oma yksilönsä mm. erilaisine kasvonpiirteineen. Sotilaat ovat onttoja ja ne on tehty "makkaratekniikalla" savesta, eli rakennettu kerros kerrokselta savipötköistä.



Kaivaukset alueella jatkuvat edelleen, vain murto-osastoilaista on saatu kaivettua ja koottua.


Palaset kootaan "sotilassairaalaan", jossa ne kootaan pala palalta alkuperäisiksi niin hyvin kuin pystytään.





(Kuva otettu kuvasta museossa)
Osaa löydöksistä ei ole avattu vielä, koska odotetaan tekniikkaa, jolla sotilaiden värit pystyttäisiin säilyttämään.

Alunperin jokainen sotilas oli paitsi yksilöllinen ulkomuodoltaan, myös väritetty. Kun kaivauksiin ryhdyttiin, värit haihtuivat ilman vaikutuksesta nopeasti. Vain joitakin yksilöitä pystyttiin pelastamaan ilmatiiviisiin laatikoihin.


National Geographic on tehnyt kuvan, jolta terrakotta-armeijan uskotaan näyttäneen.


Kuva: National Geographic
Kolmoskenttä on pienin ja siellä uskotaan sijaitsevan johtoportaan sotilaita. 


Ja heppoja...


Tällaisista paloista (ja paljon pienemmistä murusista) sotilaat on koottu uudelleen.



Muutamia yksilöitä on säilötty ilmatiiviisiin laatikoihin. Tässä sotilaassa näkyy paitsi väritys, myös hiusten ja kengänpohjien yksilöllinen kuviointi. Ja näitä on siis 8.000  erilaista.




Toinen kohteemme oli Banpu-ihmisten kylä 6000 vuotta sitten. Terrakottien jälkeen kuumana päivänä tämä jäi ehkä hieman taka-alalle, mutta oli silti upea kokemus. Oppaamme Julien mukaan kylä löydettiin ihan sattumalta 1950-luvulla.  Rakennusten arkkitehtuuri noudattelee samaa kaavaa


.

Kuolleet lapset laitettiin ruukkuihin ja sijoitettiin lähelle taloa. Pikkuisen kaameaa.


Muut vainajat haudattiin maahan ja heille laitettiin mukaan ruukuissa tarvittavaa ravintia jne.





Hui. Tämän jälkeen olimme valmiita takaisin hotellille testaamaan allasta ja etsimään illan ruokapaikkaa.

lauantai 24. toukokuuta 2014

Xi'an: Big Wild Goose Pagoda ja kaupungin nähtävyyksiä

Keskiviikkona suuntasimme jo klo 05 kohti lentokenttää, vähän tyhmästi Pudongiin. Omaan aikatauluumme sopivimmat lennot vaan lähtivät sieltä. Emilia oli siis lähtenyt oman porukkansa kanssa Xi'aniin jo tiistaina ja me hämmentävästi matkasimme kompaktilla 2 aikuista + 2 lasta -kokoonpanolla. Koko ajan etsiskelin sitä yhtä, kunnes muistin, että ai niin...

Saavuimme Xi'aniin jo klo 10.30, meillä jäi tunnin verran aikaa hengähtää hotellissamme (Renmin Squaren Sofitel) ennen kuin oppaamme Julie haki meidät päivän kierrokselle. Yritin tutustua Xi'anin must see -kohteisiin netissä, mutta en jotenkin saanut mitään kuvaa kaupungista, niinpä päätimme täyttää lyhyen vierailumme mahdollisimman tehokkaasti ja ottaa käyttöön auton ja oppaan. Ensimmäisenä päivänä vain minä ja kaksi lasta lähdimme matkaan miehen poistuessa sovittuihin työjuttuihin Xi'anissa.

Ensin ohjelmassa oli tervetullut lounas. Lounaan aluksi saimme lyhyen dumbling-koulun. Vaikka puuha on sinänsä tuttua, en vaan käsitä miten kiinalaiset vaan rutistavat dumblingin käsien välissä tiiviiksi, ilman että täyte pursuilee tai reunat ratkeilevat.


Jonkinlaisia kökkäreitä saimme väännettyä kasaan ja kokki poistui kypsentämään niitä meille (kuvan kauneimmat pussukat ovat kokin käsialaa...).


Lounas sisälsi paljon muutakin kuin itse tekemämme dumblingit. Paikallisia makuja enemmän kuin tarpeeksi.


Lounaan jälkeen ohjelmassa oli The Big Wild Goose Pagoda, joka sijaitsee Daci'en temppelin alueella.
Täällä meillä oli temppelin oma opas, joka vei meitä kolmea ympäri isoa aluetta ja kertoi seikkaperäisesti kaikesta. Uskomattoman avartava kokemus!

Daci'en temppeli on vanha buddhalainen temppeli, joka on kuuluisa mm. siitä, että siellä on suoritettu yksi kiinan mittavimmista sutrojen käännöstöistä. Paikallisia buddhalaisia oppeja epäillyt munkki Xuanzang matkusti kävellen Intiaan hankkimaan oikeaa tietoa buddhismista. Matka kesti kaksi vuotta. Intiassa vierähti kolme vuotta ja matka takaisin kävellessä taas sen pari vuotta. Mukana valtava määrä materiaalia käännettäväksi.

Temppelissä on valtava määrä tietoa buddhismista, ihastuttava oppaamme avasi meille eri tilojen tarinoita antaumuksella ja kiinnostavasti.



The big wild goose pagoda on rakennettu temppelin alueelle vuonna 652 Tang Dynastian aikaan. Se rakennettiin aikanaan säilömään buddhalaista materiaalia, jonka Xuanzang oli kerännyt ja käännättänyt.

Kuten monet muutkin pagodat, myös tämä on kertaalleen romahtanut ja rakennettu uudelleen, jonka jälkeen se on osittain romahtanut ja taas korjattu. Nyt pagodaa vaivaa kallistuminen, joka alkoi maanjäristyksestä ja on pahentunut pohjaveden ottamisesta alueella. Kallistuneen pagodan oikaisemiseksi on ryhdytty kiinalaiseen tapaan mittaviin toimiin.


Hauskinta pagodassa on sen tarina. Perimätiedon mukaan buddhalaisuudessa oli kaksi erilaista linjaa, joista toinen salli lihan syömisen. Tämän koulukunnan munkin äimistelivät eräänä päivänä, kun eivät löytäneet mistään lihaa. Hanhiparven lentäessä temppelin ylitse, johtajahanhi - se suurin ja kaunein, menetti yhtäkkiä siipensä ja mätkähti keskelle temppelin aluetta. Tästä valaistuneena munkit päättivät rakentaa tähän pagodan ja lopettivat samalla lihalla mässäilyn.



Xi'anissa vanhat rakennukset on koristeltu valtavan kauniisti. Tässä pari esimerkkiä temppelin alueelta




Kierroksen lopuksi oppaamme tutustutti meidän kalligrafian saloihin ja selitti ensin mistä Xi'anin nimi tulee muinaisina ja nykyisinä merkkeinä. Xi'an merkitsee suoraan käännettynä "läntistä rauhaa".


Saimme myös omat nimemme kirjoitettuna, leimattuna ja signeerattuna.


Aivan mahtava kierros, jonka Eero nimesi koko Xi'anin lempparikseen. Pitäisikö huolestua, kun poika on niin kiinnostunut näistä buddhalaisista temppeleistä, kyselee ja pohtii? Tuleva munkki?

Temppelilstä jatkoimme matkaa Xi'anin kaupungin muurille. Päivä oli aivan valtavan kuuma (Emilian mukaan melkein 40 astetta) ja leveällä muurilla aurinko porotti aivan suoraan. Emme ihan hirveästi jaksaneet innostua sinänsä upeasta muurista, joka siis ympäröi kaupungin keskustaa ja on yksi Kiinan parhaiten säilyneistä puolustukseen rakennetuista muureista.


Muuri on 12 metriä korkea ja 12-14 metriä leveä ja yllättävän tasainen.


Paras tapa tutustua muuriin olisikin ottaa pyörä alle ja lähteä polkemaan. Ajetaan me tandemilla...
Näin kuumana päivänä sitä ei huvittanut edes ajatella ja pyörät olivatkin aika visusti parkissa.


Tiesin, että Emilian porukalla tällainen pyöräkierros tehtävineen oli ohjelmassa ja kun en ohjelmaa ulkomuistista hahmottanut, pystyin vain toivomaan, ettei se ollut samana päivänä kuin oma vierailumme muurille. Mutta he olivat onneksi olleet muualla.

Muurilla on n. 100 metrin välein vartiotorneja, joissa sotilaat pystyivät päivystämään vihollisia. Välimatka oli valittu taktisesti niin, että kahden tornin väli ei ylittänyt kahden jousella ammutun nuolen välimatkaa, joten kiipeilijät oli helppo eliminoida.



Kaunis koristelu jatkui täälläkin.



Viimeinen kohteemme oli kaupungin rumputorni. Kun kelloja ei ollut, annetiin kaupunkilaisille merkkejä ajasta kahdella tavalla. Aamuisin kellotornista kumisi kello sen merkiksi, että on aika alkaa päivän työt ja illalla rumputornista pärisi rumpu tiedoksi, että on aika lyödä hanskat tiskiin.


Rummuilla tiedotettiin myös muita erilaisia asioita, kuten vuodenaikojen alkamisia ja päättymisiä. Eri rummut eri hommiin.


Rumputornia vastapäätä näkyy kellotorni


Rumputornin juurelta alkavat myös muslimikorttelit, joissa myydään ruoan lisäksi kaikkea 100 % varmuudella feikkiä, kuten oppaamme kertoi.


Tornia ympäröi parveke, josta oli kivat näkymät eri puolille kaupungin keskustaa.


Täälläkin koristelu. Mietin, että mitä näkemääni nämä muistuttavat. Sitten tajusin. Istanbulin Sinistä moskeijaa ja muita moskeijoita siellä! Xi'anissa on vahvat ja vanhat juuret Islamille ja varmasti tämä näkyy kaikkialla? Tämä on siis ihan oma johtopäätökseni eikä välttämättä ollenkaan tosi. Emme ehtineet käydä suuressa moskeijassa ainakaan tällä vierailulla.



Tajusin vasta paljon myöhemmin, etten edes ottanut kuvaa koko tornista. Sain sentään kuvan kellotornista iltavalaistuksessa, jolloin se olikin paljon hienompi.


Ehdimme hotellille takaisin vasta seitsemän maissa illalla, kiitos massiivisten liikenneruuhkien ja kaupunkia tuntemattoman kuskimme, jonka yritys oikaista kapeaakin kapeamman muslimikadun kautta navigaattorin neuvosta oli ajankäytöllisesti hieman tuhoisa. Otsikolla kävellen olisit jo perillä. Mutta emmehän me sitä siinä vaiheessa tienneet.

Ei tarvittu kovin pitkää pohdintaa siihen päätökseen, että syömme hotellilla sinä iltana. Valintana oli Sofitelin brasilialainen Churrasco ja sen BBQ buffet. 




Tästä kokemuksesta varmaan myöhemmin, nyt en jaksa ladata yhtäkään kuvaa vaan nukkumatti kutsuu.

Seuraavaksi hieman siitä, miksi Xi'aniin päätimme joskus lähteä käymään, jo silloin kun tänne muutimme. Emilia lupautui kertomaan myös vähän omasta reissustaan.

Jo tämä ensimmäinen päivä antoi selvyyttä Ellan "humanities" (yhteiskuntaoppi, historia, maantieto jne.) opettajan ja luokanvalvojan lausahdukselle ylimääräistä lomaa kysellessäni: "humanities" opettajana minun olisi hyvin vaikea evätä vapaa koulusta sillon, kun oppilas matkustaa Xi'aniin. Hän ei koulussa saisi puoltakaan siitä tiedosta muutamana päivänä kuin hän saa samassa ajassa Xi'anista.

Kaikki mahdolliset asiavirheet tekstissäni, ovat omiani. Kuuntelimme korvat höröllä ja olen erityisen ylpeä 8-vuotiaastani, joka selvästi painoi asiat mieleensä ja myös kyseli paljon, paljon Julielta. Paljon sellaista, joka ei ollut tullut edes mieleeni. Yritän kirjoittaa kaiken kokemamme mahdollisimman nopeasti ylös, koska tieto ei varmaan pysy päässäni liian pitkään ;). Luvassa siis Xi'ania tavallisen tallaajan turistioppaan verran...

maanantai 19. toukokuuta 2014

Matkalla Xi'aniin

Emilia matkustaa huomenna luokkansa kanssa Xi'aniin. Tämä on viidennen luokan yhteinen matka exhibitionin jälkeen.  Upea mahdollisuus koulun kanssa.

Xi'an on ollut yksi niistä kohteista Kiinassa, jonne olen halunnut matkustaa. Myös me, koko muu perhe matkustamme nyt siis samalla kerralla Xi'aniin keskiviikkona, heti aamusta. Olimme jo varanneet lennot ja hotellit, kun selvisi, että Shanghaissa on taas joku mega-konferenssi: Conference on Interaction and Confidence Building Measures in Asia (CICA). Mukana on TÄRKEITÄ ihmisiä, kuten Obama yms. 

Kongressin takia kaikki koulut Shaghaissa on suljettu keskiviikkona. Myös tiistaina on vapaaehtoista tuoda lapset kouluun, koska liikenne saattaa olla erittäin tukossa! Erinomainen ajankohta reissulle siis! Kerron Xi'anista myöhemmin!

perjantai 16. toukokuuta 2014

This is it!

EDIT: Lisäsin muutamia juttuja kiinan opiskelusta yms. jotka jäivät alkuperäisestä postauksesta puuttumaan :)

Viimeisen kahden viikon aikana on tapahtunut kaksi merkittävää, ajankäyttöön liittyvää asiaa. Toinen on vähän järkyttävä, toinen on tavallinen ja helpottava. Molemmat vapauttavat perheellemme ison määrän AIKAA!

Emilia teki viimein ison päätöksen. Taitoluistelu kilpatasolla päättyi kuin seinään. Tyypillistä Emppua: 1.) Harkitaan ja mietitään (n. 10 minuttia) 2.) Päätetään 3.) Treenataan, jos päätös vaatii treeniä. Jos ei, vaiheen kolme voi skipata. 4.) Toteutetaan.

Luistella vai lopettaa? Lopettaa vai luistella? Palo alkoi kadota ja kun se katoaa, on taistelu varmaan turhaa. Niin paljon aikaa pelkkään autossa istumiseen. Niin paljon rahaakin johonkin, jos ei se nyt kuitenkaan ihan nappaa. Kun se päätös tuli, se tuli tunneissa.

Ja säännöt olivat selvät: Pakko päästä läheisen ostoskeskuksen jäälle luistelemaan ainakin paristi viikossa. Rakkaus jäähän ei loppunut, loppui vain himo käyttää kaikki aika luisteluun.  Äidin sitoumus 2 x viikossa rullaluistelulenkkiin (No joo, minä saan hölkätä). Uudet liikuntaharrastukset tulevat olemaan kuulemma telinejumppa ja tanssi.

Viikko päätöksestä ja kaikilla pelkkää helpotusta, toistaiseksi!




Toinen pienempi asia on se, että Exhibiotion on ohi! Wau. Käytin lopulta n. kaksi viikkoa ajastani oman ryhmäni kanssa. Loppu hyvin, kaikki hyvin.




Pojat saivat homman kasaan, vähän niin ja näin, mutta kuitenkin, Kivaa oli!

Robbien upeat "trading cardsit". Hän etsi maailmanluokan urheilijoita, joka lopulta jäivät kiinni huumeista: Jennifer Capriati, Diego Maradona, Michael Phelps…. En kehdannut ehdottaa tähän projektiin Lahtea ja maastohiihtoa, onneksi pojat ei sitä löytäneet.




Poikien pisteellä piti  myös ihmetellä, onko pyöräilijä Lance luuseri vai voittaja? Hyvin hoidettu pojat! Julisteissa kerrottiin myös erilaisista doping-aineista ja testeistä sekä niidn kehityksestä.

Emilian aihe oli Natural Laws ja tytöt selviytyivät hommastaan kiitettävästi!






Samaan aikaan meillä oli myös Student-led conferences. Eli oppilaat saivat kertoa, mitä ovat vuoden varrella tehneet.

Ellan Art -projekti, jonka opettaja halusi kuvata myös netisivuille, kertoo puolestaan. Kaunis!



Tämän kehystän tauluksi Ellalle.

Isoin yllätys tuli kiinassa. Minulla ei ihan oikeasti ole ollut pienintäkään hajua siitä, että esikoiseni osaa kirjoittaa kiinaksi merkeillä pitkiä lauseita ja osaa myös lukea merkkejä. Olen vähän harmitellut että lapsilla jää se A2 kieli muka puuttumaan ja myös se kuluisa pakkoruotsi Ellan osalta seiskalla. Sitten herään todellisuuteen, että lapsi osaa oikeasti varmaan yhta maailman vaikeinta kieltä melko sujuvasti.




Kai tähän on pakko löytyä joku ratkaisu. Jos Jyväskylässä on kolme lasta, joiden ensimmäisen vieraan kielen taso A-kielenä on kiina, kai ne nyt jotain keksii? Olen kyllä itsekin aktiivinen asiassa. Onneksi yliopistolla on paljon kiinalaisia opiskelijoita…

WISS:n laajennuksen myötä taide on saanut valtavasti lisää tilaa opetukseen. Tässä 1.-2. luokan taideluokka:




2. luokan vanhemmat oli haastettu piirtämään:

Ohje: 


Tuotokseni: 


Eeron mielestä olin tosi hyvä! Kiitos!
 ä