perjantai 26. lokakuuta 2012

Se täytyy vain löytää!

Ellakin on viimein päässyt voimistelun makuun!

Syysloman jälkeen kolmisen viikkoa sitten sain viestin, että voisimme tulla tutustumaan harjoittelupaikkaan. Se ei kulemma ollut kovin hyvä ja että tämän lajin harjoitteluun ei oikein ole hyviä paikkoja Shanghaissa.

Paikka johon menimme, sijaitsi n. tunnin matkan päässä meiltä, mikä ei Shanghaissa ole kauheasti, mutta valmentaja pystyi valmentamaan vain 17.30 saakka, mikä aiheutti pienen haasteen koulupäivän loppuessa klo 15.30/15.45.

Ensimmäinen paikka osoittautui ison urheiluhallin nurkkaan tehdyksi pieneksi kulmaukseksi. Voimistelijat olivat kaikenikäisiä ja kaikentasoisia eikä kyseessä oikeastaan ollut rytminen voimistelu. Olin käymässä salilla ilman Ellaa, mutta puhelimessani sattui olemaan pari videota, jotka valmentaja ja yhteyshenkilömme katsoivat, pulisivat ja nyökyttelivät ja kuulemma löytyy toinen paikka joka on sopivampi. Päätimme kuitenkin Ellan kanssa, että hän käy kokeilemassa myös tuolla, koska olimme kiitollisia jo tästä mahdollisuudesta!


Ylläoleva kuva on siltä kerralta kun kävin vain katsomassa paikkaa. Ellan harkkakerralla tyttöjä oli 3 kertaa enemmän ja pienellä matolla tungosta, osa oli oikeasti todella lahjakkaita ja pienemmät ihan aloittelijoita, suloisia koukkupolvia! Vaatteilla ei näissä piireissä koreilla, moni tyttö jumppasi pikkuhousuissa ja aluspaidassa. Valmentaja oli tosi hyvä, ihan mahdollista että hän on todellakin National Champion. Harkoissa oli mukava ilmapiiri, ei todellakaan mikään kiinalainen kauhukuva. Lopuksi kaikki tytöt kertoivat Ellalle nimensä hulvattoman kikatuksen kera.

Seuraavalla viikolla yhteyshenkilö kysyi, voisimmeko tulla tutustumaan toiseen paikkaan. uskomatonta mutta totta, tämä paikka sijaitsi ainoastaan 15-20 minuutin ajomatkan päässä meiltä! Olin aivan varma, että se on muuten joku pommi. Kuulosti liian hyvältä ollakseen totta.

Portille meitä tuli vastaan vanhahko ukkeli ja yhteyshenkilö kertoi iloisesti hänen olevan valmentaja. Jaahas. Ella jo tuhahteli ja minä hieman ihmettelin. Olin varma että meidät johdatetaan tällä kertaa telinevoimistelusalille ja ensimmäisenä ovensuussa näkyivätkin miesten renkaat ja hevonen.

Vaan sisään astuttuamme eteen aukesi oikea voimistelutaivas! Ukkeli oli selvästi jonkinlainen päävalmenta paikassa.



Kaikille lajeille oli omat paikkansa ja puitteet olivat erinomaiset. Tajusin, että olemme jonkinlaisessa urheilukoulussa, jossa lapset ilmeisesti menevät harjoituksiin suoraan koulusta ja ainakin telinevoimistelijoiden tasosta päätellen myös ennen koulua. En tajua miten me pääsimme tänne sisään? Tuskinpa olisimme tänne ikinä päätyneet ilman suhteita. Eli kiitos vaan vielä kerran asiaan vaikuttaneille!

Rytminen oli onneksi edes hieman kotikutoista, vaikka osa tytöistä oli hurjan taitavia ja varsinkin notkeita. Tai sitten tunnelma oli kepeä vain siksi, että minä olin katsomassa - saapa nähdä. Ja täälläkin valmentajat olivat kyllä taitavia ja tehokkaita. Katsotaan mitä tästä tulee!

Telinevoimistelupuolella sen sijaan oli hieman eri meininki. Tytöt näyttivät tosi pieniltä, sanoisin 4-6 vuotiailta, mutta todennäköisesti he olivat vain pienikokoisia. Kuri oli kova ja taidot aivan uskomattomat. Kaikki liikkeet olivat viimeisteltyjä ja siistejä, jokainen varvaskin ojennuksessa ja temput kovia. No, en silti haluaisi omaa lastani tuonne, todellakaan. Mutta ehkäpä joku näistä on tuleva maailmanmestari!

 
Rytmisen tytöt olivat aivan innoissaan Ellasta ja piirittivät häntä koko ajan ja kyselivät kiinaksi kaikenlaista ja osasivat myös vähän englantia. Valmentajat kommunikoivat translate -ohjelman kanssa ja kertoivat mm. että toe-knee is not very good, mutta top is nice - mikä tarkoitti ilmeisesti että nilkoissa on parannettavaa mutta selkä on ok. Voimistelukoulun lisäksi tämä on Ellalle oiva kiinan kielen koulu!

Puoli kuuden aikaan koulusta purkautui nuoria judokoja, märistä hiuksista päätellen uimareita ja luultavasti pöytätenniksen pelaajia sekä voimistelijoita, joita vanhemmat olivat vastassa skoottereineen ja nuudeleineen.

Nyt pitäisi vaan löytää jostain aikaa pitkien koulupäivien jälkeen! Intoa ei totisesti puutu!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti