Suomi-koulu

Tänään alkoi Suomi-koulu!

Minut tuntevat tietävät, kuinka hyvin ehdin ja muistan lukea erilaiset toimintaohjeet, joten tuttuun tapaan suunnistimme Suomi-kouluun kerran lukemani ja sen perusteella muodostamani muistikuvan perusteella. Tällä kertaa olimme poikkeuksellisesti puoli tuntia etuajassa.

Puxin puolen Suomi-koulu järjestetään lauantaisin WISS -koululla, joten paikka oli tuttu ja siis aivan naapurissa. Kuten WISS-koulu, myös Suomi-koulu on kasvanut kovasti. Ryhmiä on nyt alkuun viisi ja ne on jaettu suunnilleen luokkatasojen mukaan, hieman yhdistellen. Kavereita tuntuu löytyvän kaikille myös tuota kautta.

Ilokseni isoimmat, Ellan ryhmä, alkavat suorittaa etäkoulu Kulkuria, eli tekevät lukuvuoden aikana suomalaisen peruskoulun äidinkielen opetussuunnitelman mukaisen sisällön kokeineen. Kokeilu laajenee todennäköisesti jo keväällä alemmille luokkatasoille. Meillä on ihan omasta takaa hankittuna koko porukalle Kulkurin äidinkielen materiaalit, eli halutessamme ja jaksaessamme myös nuoremmat pystyisivät suorittamaan Kulkurin koulun ohessa. Nyt alkuun keskitymme kuitenkin rauhassa varsinaiseen kouluun ja kielen oppimiseen. Eeron kanssa tosin tutkailemme jo nyt Pikkumetsän Aapista ja opettelemme lukemaan. Eerolla on kauhea motivaatio päällä, koska täällä lapset ovat tavallisesti aloittaneet koulun jo n. 3-vuotiaina kindergardenin puolella ja oikeastaan kaikki luokkakaverit osavat lukea ja kirjoittaa.

Kun lapset olivat oppitunneilla, me vanhemmat seurustelimme keskenämme ja tutustuimme toisiimme. Hauskaa, kuinka näin isossa kaupungissa tuntuu löytyvän koko ajan kytköksiä tuttuihin ja tutun tuttuihin. Piirit ovat lopulta aika pienet.

Hyödynsimme myös Suomi-kaupan antimia Turkinpippureilla, sinapilla ja Fazerin sinisellä, omat varastot ovat huvenneet lahjoihin eri puolille.