Tässä systeemissä kouluvuosi ei määräydy suoraan syntymävuoden mukaan, vaan raja asettuu kohtaan 1.5. Ellan kanssa olimme hankalassa valintatilanteessa, koska kolmen päivän perusteella hän olisi oikeastaan jo kuulunut 6. luokalle tänne tullessamme. Osaamisen puolesta ratkaisu olisi ollut helppo, sen verran suomalaiseen kouluun on luottoa. Kielikysymys lopulta ratkaisi sen, että päädyimme aloittamaan 5. luokalta. Aika näyttää onko ratkaisu ollut oikea, ainakin psykologisessa mielessä ja kielen oppimisen kannalta uskon sen olleen ainoa järkevä vaihtoehto. Puhtaasti opiskelusisältöjen osalta 5. luokan asiat ovat olleet vähän turhan helppoja ja hieman stressaan mm. matematiikan osalta suomalaisen opetussuunnitelman sisältöjen olevan aika paljon edellä siitä, mitä täällä on opiskeltu.
Homman ideologia säilyy entisellään: kasvetaan kansainvälisyyteen, erilaiset oppijaprofiilit ohjaavat opiskelua, arvioinnin perusteena ovat kokeiden lisäksi erilaiset itsenäisesti toteutettavat projektit jne. Isoin muutos on siinä, että koulutyö jakaantuu entistä selkeämmin oppiaineisiin, mikä meillä suomalaisessa koulussa on itsestäänselvyys.
 |
| Kuva: http://www.ibo.org/myp/ |
A-kieli on ns. "äidinkieli", joka WISS-koulussa on mahdollista valita englannista, kiinasta, espanjasta ja lähiaikoina kuulemma myös saksasta. WISS:ssä on tällä hetkellä edustettuna 45 kansallisuutta: 44. oli Jamaica (Eeron luokalla oleva poika) ja 45. on Pakistan. Suomalaisia on muistaakseni n. 23, mutta hämmästyttävän moni on perheestä, jossa 3 lasta käy samaa koulua.
B-kieli on toinen kieli, joka on mahdollista valita englannista, kiinasta ja espanjasta (muistaakseni).
Mikäli oppilas tarvitsee EAL-tukea, se toteutetaan B-kielen paikalla. Tämä on omasta mielestäni varsin tyhmä juttu. Esimerkiksi Ellan kohdalla koko 5. luokan ajan on paahdettu kiinaa yksi tunti päivässä englannin ohella ja EAL-tuki on tullut sen lisäksi. Oletettavasti opiskelusisällön muuttuessa mutkikkaammaksi ja englannin kielen painottuessa yhä enemmän kirjallisuuteen jne. tarvitsevat nämä vain yhden vuoden aikaisemmin opiskelleet edelleen jonkin verran tukea "akateemisen englannin" kanssa. Näin kiina jäisi kokonaan pois, juuri kun siinä on saavutettu hyvä lähtötaso. Miksi ihmeessä siihen on sitten pitänyt tässä alussa tuhlata voimavaroja jos sen opiskeluun ei yläkoulussa ole mahdollisuutta? No, täytyy katsoa ja kysellä.
Osa suomalaisen koulun oppiaineista on niputettu yhteen. Esimerkiksi Humanity oppiaineen alla opiskellaan historiaa, maantietoa, taloutta, psykologiaa, politiikkaa, sosiologiaa... Technology taas pitää sisällään tietenkin tekniikkaa, muotoilua, suunnittelua, materiaaleihin tutustumista (vapaasti suomennettuna ja valikoiden poimittuna). Science muodostuu mm. biologiasta, kemiasta ja fysiikasta.
Matematiikassa ja kielissä on tasoryhmät, joiden raja on kuitenkin häilyvä ja oppilas voi siirtyä tasoryhmästä toiseen helposti. Valittavana ei siis ole mitään laajaa tai perusoppimäärää, vaan tilanne arvioidaan tapauskohtaisesti aika ajoin.
Koulunkäynti säilyy edelleen luokkamuotoisena, mutta se oma kotiluokka tulee katoamaan ja opetus tapahtuu suomalaisen yläkoulun tapaan aineluokissa aineenopettajien johdolla.
10. luokka huipentuu laajaan projektiin, joka dokumentoidaan ja arvioidaan kansainvälisten IB-kriteerien mukaan. Kuulemma palautuksen deadline on tämän viikon perjantaina keskiyöllä ja koulu on täynnä melko stressaantuneita 10. luokkalaisia :)
Sen verran näin vaivaa, että selvitin jo valmiiksi kotikaupunkimme Jyväskylän englanninkielistä opetustarjontaa. Viitaniemen yläkoulussa on tarjolla englanninkielistä opetusta. Se oli hyvä uutinen, koska Viitaniemi on toinen (?) liikuntapainotteisista yläkouluista Jyväskylässä ja oli jo valmiiksi hyvä vaihtoehto yläkouluksi.
Lyseon lukiossa on mahdollista suorittaa IB-lukio. No, ehkäpä tuo on asioiden edelle menemistä :) Mistäpä sitä tietää missä huitelemme kun tuo asia on ajankohtainen! Jos se edes koskaan on ajankohtainen. Tällä hetkellä Ellan tulevaisuudenhaave on hevossiittola yhdessä sydänystävä Eevin kanssa ja ehkä siihen ei IB-lukioita kaivata. Olen kyllä yrittänyt korostaa, että tuossa tapauksessa jomman kumman on uhrauduttava ja opiskeltava eläinlääkäriksi.
Meillä tuo vanhin siirtyi yhden luokka-asteen eteenpäin ja kävikin sitten toisin päin kuin teillä: matikassa on saanut tehdä todella töitä. Suomessa iktoverit jakaa ja kertoo kaksiumeroisia yksinumeroisilla luvuilla. Täällä jaetaan jakokulmassa jo aika monella luvulla ja on jakojäännökset yms. Parhaillaan opettelevat algebraa ja äxät ja yyt sinkoilee välillä ärräpäiden kanssa. Tosin luulen, että meidän koulussa matikka on muutenkin edellä, sillä ekaluokkalainen opetteli tänään murtolukuja...
VastaaPoistaVälillä tekee äidille tiukkaa ymmärtää, mitä ihmettä matikassa pitäisi tehdä, kun en ymmärrä englanninkielisiä matikan termejä.
Tosi mielenkiintoisilta nuo oppisisällöt IB:ssä kuulostaa. Ja minusta on tosi hienoa, että ainerajat eivät ole niin tiukkoja, kun eivät asiat tosielämässäkään noudata ainerajoja. Kunpa omaan kouluaikaan olisi ollut monipuolisia science-juttuja...
Joo, tämä on tällaista tasapainoilua ja kompromissien tekemistä. Toisaalta olen ollut tosi iloinen tehokkaasta kiinanopiskelusta, se on sellainen taito jota Suomessa ei hevillä opi. Sepä harmittaakin jos se jostain syystä nyt sitten jää pois juuri kun on päästy vauhtiin. Myös luokkakohtaiset erot ovat suuria, mielestäni Emilian 4. luokalla on suhteessa kovempi vaatimustaso matikassa (just jakokulmaa yms.) kuin Ellan 5. luokalla jossa jotenkin junnataan paikoillaan :) Ja en varmaan ole paras henkilö edes arvioimaan tätä. -Marita-
PoistaNämä koulu(tus)asiat on aina puhuttavia - joka maassa ja joka kulttuurissa. Me asuimme viime vuodet Saksassa, josta lapset tuli tavallisesta kunnallisesta koulusta tänne Kiinaan. Hanna (Emilian luokalla) sanoo, että matikka on tosi helppoa täällä. Olin yllättynyt, koska luulin, että Saksan alakoulussa ei kovin lujaa menty... Ilmeisesti mentiinkin?!
VastaaPoistaOlen samaa mieltä Mian kanssa tuosta IB:stä, että on virkistävää kun oppiaineita ei ole niin orjallisesti jaettu kuin Suomen ja Saksan koulusysteemeissä. Yhtä ainoaa oikeaa systeemiä ei liene olemassakaan. Lapset oppii joka tavalla. Tärkeää on, että sitten aikuisina tietävät mitä haluavat tai ainakin omaavat tarpeelliset resurssit kouluttautumiseen ja työntekoon. Vaikkapa sitten eläinlääkäriksi :)
Minusta tuo 4. luokka (tai ainakin tämän Yellow -luokan tapa opiskella ja tehdä kotitehtäviä) on kaikkein loogisin ja ehkä sisällöltään lähimpänä vastaavaa suomalaista 4. luokaa. Näyttäisi siltä, että opettajilla on tuolla WISS:ssä aika suuri vapaus tehdä asioita hyväksi katsomallaan tavalla, sen verran esim. kotitehtävien määrä eroaa kolmen lapsen kohdalla ja silti kaikki oppivat.
PoistaUskon että plussan puolelle kaiken tämän kanssa jäädään kirkkaasti. Eiköhän akateemisia taitoja pysty kirimään myöhemminkin jos tarve vaatii!
Eläinlääkäri Eevistä piti tullakin, mutta nyt on kirjailijan ura mennyt edelle. Ella on kuulemma luvannut kuvittaa koirista kertovan satukirjan. Ehkäpä sitä eläinlääkärin uraa on nyt sitten Ellan pohdittava. Minä muuten saan DSW-tuolit, kun kirja tuottaa miljoonaomaisuuden. Niin odotan sitä päivää.
VastaaPoistaEllasta ei VOI tulla minkään sortin lääkäriä, koska jäätyy jo valkotakkisen saati veren näkemisestäkin. Harmi että siittola taitaa sitten jäädä haaveeksi ;) Kirjailija on Ellallakin ollut vahvasti siinä perässä, eli odottelemme tyttöjen yhteistuotantoa. Mulla menee lokoisasti, koska menestyskirjailijan ohessa aion kasvattaa taloon myös tennishuipun Eerosta...In my dreams!
PoistaNo mukava ja kiitos kun kaivelit Jyväskylän englanninkielisiä kouluja vaikkei meillä tuo koulu olekaan vielä ajankohtainen asia. Lyseon lukiosta tiesinkin, että siellä on IB-linja. Täytynee itse alkaa kartoittaa kiinankielistä päivähoitotilannetta Jyväskylässä. Ihmettelen todella, miksi kiinan kieli jätettäisiin yläkoululaisilta pois - onhan kielitaito monta muuta ainetta tärkeämpi ja hyödyllisempi taito. Nyt vanhempana kun kielen opiskelu on niin takkuavaa niin toivon todella että voisin lapselleni antaa vähintään kaksi, ellei sitten kolme kieltä 'ilmaiseksi' leikin ohessa vielä kun ei tajua miten suuri vaiva siihen liittyy. Tässä maailmassa kun ihmiset käyvät niin laiskoiksi (minä itse siis), että muita vieraita kieliä ei tule perusteellisesti opiskeltua kun kerran englannilla pärjää...
VastaaPoistaHei,
PoistaKiinankielistä päivähoitoa ei varmaan ole tarjolla kuin mahdollisesti yksityisesti, englanninkielistäsensijaan löytyy, olikohan siinä Puistokadulla esim. yksi englanninkielinen päiväkoti.
Ajattelen itsekin, että jos ja kun lapset ja ehkä jopa minä opimme edes ne alkeet kiinasta täällä, on pakko löytää joku keino ylläpitää kielitaitoa, se on ihan liian arvokas lahja unohdettavaksi. Onneksi yliopistolla on ainakin liikunnalla ollut paljon kiinalaisia opiskelijoita, uskoisin että sieltä löytyisi keskustelutuntien vetäjä jostain opiskelijasta. Kiinaa opetuskielenä en löytänyt ainakaan mistään Jyväskylässä. Mieluummin jatkaisin lasten kiinanopintoja kuin pakottaisin heidät ruotsin opiskelemiseen, vaikka minulla ei todellakaan ole mitään ruotsia vastaan. -Marita-