Takaisin Kiinaan

Palasimme eilen takaisin kotiin.

Teimme tätä lyhyttä matkaa n. 15 tuntia, mikä johtui siitä, että meillä oli Bangkokin kentällä koneen vaihdon yhteydessä 7 h tauko! Ja uskokaa tai älkää, tämä oli paras yhteys niistä vaihtoehdoista, joista (järkevällä hinnalla) pääsimme valitsemaan.

Kaikki olivat vaihdollisia lentoja ja kaikissa oli jotain huonoa. Valitsimme tällä kertaa niin, että menomatka sujuisi näppärästi ja saisimme mahdollisimman monta täyttä päivää lomailua ja kärsisimme vasta sitten ihan lopuksi :)

Menomatka sujuikin joutuisasti ja leppoisasti.

Paluumatkalla oli hankalampaa. 7 tuntia lentokentällä vie mehut aikuisestakin, mutta lapset jaksoivat tälläkin kertaa nämä matkustamisen pikkuvaivat aivan uskomattoman kiitettävästi. Yhtään rutinaa ei kuulunut. Loppuvaiheessa alkoi olla aika hyytynyttä väkeä. Lentomme lähti klo 01.10.

Heti lähtöportille saapuessamme tuli sellainen kotoisa olo. Kiinalaiset torkkuivat penkeillä ja lattioilla ja Emilia pääsi ekaa kertaa loman aikana sanomaan "mua tuijotetaan ja toi ukko otti kuvan" ja siinä väsymyksen tilassa se oli jo ihan ymmärrettävästi sietokyvyn rajoilla.

Jos ei muusta, niin viimeistään vessoista huomasi, että kiinalaisten kanssa ollaan matkustamassa. Kiinassa yleiset vessat ovat suuressa määrin tyyppiä "reikä lattiassa" ja siihen sitten vaan. Näissä vessoissa siivo ja haju ovat aika kammottavia, koska kaipa se nyt hieman roiskuu ja siivous on yleensä näennäistä mopilla huiskimista. Pönttövessan sattuessa kohdalle osa kiinalaisista toimii kuten kyykkyvessassa: Seisomaan siihen renkaan päälle ja kyykkyyn ja silloin se vasta roiskuukin. Pönttökyykkäjän jälkeen ei todellakaan ole kivaa mennä koppiin.

Jos oli ehtinyt unohtaa kiinalaisten tavan ryysiä, änkeä, tunkea ja etuilla, se muistui mieleen heti boardingin alkaessa. Ovelat sivujonottajat yrittivät välttää kunnon jonottamisen änkemällä kyynärpäätaktiikalla suoraan tiskille. Tyypillistä on myös se, että kun on sinun vuorosi vaikkapa kaupan kassalla, seuraava jonottaja tunkee päällesi hyökkäysvaunutaktiikalla. Tämä toimii myös lentokoneessa esim. pysähtyessäsi oman paikkasi kohdalle asettautumaan paikallesi. Vaikka olisit kuinka ripeä, tunkee seuraava takanatuleva jo päällesi pyrkien ohi.

Matkatavaraa on tietenkin mukana koneessa aivan älyttömästi. En ymmärrä miten ne saavatkin jättikokoiset pusukkansa ja pahvilaatikkonsa ujutettua turvatarkastuksesta läpi. Niitä on sitten hyvä tunkea muutamakin lokeron täyteen.

Itse lentomatka sujui niin mukavasti kuin yölento yleensä sujuu.

Pudongin kentällä tuttu meno jatkui. Kiinalaiseen tapaan mahdollisimman suuren porukan pitää mahtua siihen aivan matkatavarahihnaan kiinni odottamaan laukkuja ja lisäksi pitää oikein nojautua sinne puoleen väliin saakka kuikuilemaan, vaikka hihnalla pyörisi vielä jonkun muun lennon tavarat tai se olisi tyhjä ja pysähdyksissä. Ja  kun se oma laukku tulee, se kiskaistaan hihnalta niin, että kylki kyljessä kiinni odottavat vierustoverit lakoavat alta.

No joo, ehkä olen liian ankara, urpojahan mahtuu kaikille matkoille mukaan ja näitä ärsyttäviä tapoja on muallakin. Sitäpaitsi itsekin lopulta väsyneenä hieman urpoilin:

Kiinassa tuntuu, että kaikkinainen sählääminen ja änkeminen ja huutaminen ja porsastelu saa mielen kilahtamaan aika usein ja väsyneenä klo 6 aamulla kilahtaa vielä helpommin. Kun eräs äijä ryysäsi takaani 10 cm koloon ja meinasin kaatua päistikkaa matkalaukkujen joukkoon, käännyin katsomaan häntä vihaisesti ja sanoin kuuluvalla äänellä suomeksi: "Älä hel....tti, saa...na TUNGE!!!!!" Ukko katsoi hölmistyneenä, mutta ymmärsi siirtyä seuraavaan koloon. Voi minua!

Mutta kotiin pääsimme koko perhe, myös Omppu kennelistä.  Eilinen kului pyykkäyksen ja lepäilyn merkeissä. Ystävänpäiväkin siinä unohtui, joten myöhäiset ystävänpäivätoivotukset kaikille ystäville. Ja Liisalle hyvää syntymäpäivää ihan oikeana päivänä ;);) !!!!