Tai tain tavallista parempi päivä

Olen tänään suorittanut lähes virheettömän expat-rouvan päivän!

(Asiaan vihkiytymättömille: tai tai = rouva, vaimo ja wikipedian mairittelevan määritelmän mukaan "a wealthy married woman who does not work". Ayit puhuttelevat perheen emäntää tai taiksi noin yleisesti.)

Saateltuani pienokaiset bussille ja kävelytettyäni koiran, kiiruhdin tunnollisesti kahdeksi tunniksi opiskelemaan kiinaa. Kotitehtävät olivat kyllä tekemättä, mutta en kärähtänyt, koska niitä ei käyty läpi! Nyt osaan ainakin teoriassa tilata ravintolassa erilaisia ruokalajeja, kysellä mitä ne sisältävät ja ovatko ne mausteisia. Kokonaan toinen juttu on, kannattaako alkaa kysellä, koska todennäköisesti vastauksesta ei saa mitään tolkkua.

Kiinasession ja seuraavan etapin väliin jäi sellainen kolo, että kotiin ei ollut oikein järkeä lähteä, nälkä ei vielä ollut, eikä lähistöllä ollut mitään ajantappamispaikkaa missä haahuilla. Niinpä olin jo etukäteen päättänyt mennä manikyyriin ja pedikyyriin. Ajattelin tänne tultuamme ja melko halpoihin hintoihin hurahdettuani, että kaikkea tällaista ihanaa teen sitten jatkuvasti, vaan aika vaatimattomiin määriin on jäänyt. Ajattelin ehtiväni poiketa myös lounaalle tuossa välissä, mutta lakkauksen tunarointi sai aikaan kiireen! Tässä tuli siis pieni virhe, täydelliseen päivään olisi tietenkin kuulunut nopea lounas jossain länsimaisessa ja trendikkäässä paikassa. Mutta kynnet hyvin, kaikki hyvin.

Nopeat ruokaostokset tein tietenkin länsimaisessa kaupassa, jossa sama sapuska maksaa vähän enemmän, mutta Arlan maito ja hollantilainen juusto saavat kaiken tämän jokisikojen, lintuflunssan  ynnämuun hössötyksen keskellä olon tuntumaan turvalliselta ja kotoisalta, ehkä. Tänään kauppa valikoitui reittini ja aikatauluni perusteella.

Seuraavaksi kiirehdin koululle kantamaan korteni kekoon nuorimmaisemme oppimisen hyväksi. Käyn perjantaisin kuuntelemassa Eeron luokan lukemista yhden oppitunnin verran. Sädekehääni kiillottaakseni vein mukanani tarrat omasta takaa. Angry Birdsiä tietenkin! Ihmettelin aikaisemmin, kun lasten lukupapereissa oli valtavan hienoja kimaltavia Spiderman- ja prinsessatarroja ja minulla oli aina jakaa vain jotain "You did great job today!" -läpysköitä opettajalta, kunnes Eero valisti, että se toinen lukuäiti tuo omia tarroja...Epäreilua suosion kalastelua! Siispä minäkin...

Kotona pääsin perinteisiin tai tain hommiin, eli selvittelemään talosta kadonneita sähköjä yhdessä Ayin kanssa. Sujuvalla elekielellä ja vähemmän sujuvalla kiinalla sain asian hoidettua ja nyt on talossa taas virtaa. Ja kaiken lisäksi olin lapsukaisia bussilla vastassa - ajoissa!

Lounaan lisäksi Täydellisestä rouvapäivästä jää auttamatta puuttumaan joku hienolta ja monimutkaiselta kuulostava jumppa jollain kalliilla kuntosalilla, mutta kuka nyt kaikkeen venyy ;)

Nyt mulla ei sitten olekaan muuta tekemistä kuin kuvailla kynsiäni, jotka ihme kyllä ovat edelleen vailla kolhuja. No ei, pakkohan sitä on jotain todistusaineistoakin esitellä, eikö?

Tänään kotiin saapuu myös Boss, joka on Andyn nimitys miehelleni ja joka on sujuvasti alkujaan vitsinä vakiintunut myös perheen keskinäiseen kielenkäyttöön. Toivottavasti tapa katoaa ennen kesäreissua Suomeen, "Boss, käytkö hakemassa maidon" saattaa herättää Prismassa hieman hämmennystä.

Tai tai ja Boss lapsineen viettävät siis rauhallisen koti-illan, kenties jonkun elokuvan parissa. Huomenna koittaakin sitten karu paluu arkeen, kun lähtö on aamuvarhaisella kohti jäähallia ja jotain ihmeen kiinalaista luistelutestiä...Pääsenpä pitkästä aikaa värkkäämään "kisanutturaa", taito on varmaan ruostunut, joten täytyy varata vähän aikaa siihenkin hommaan.

Tällaista tänään, ehkä joskus esittelen kolmella rivillä myös "verkkarit ja villasukat" -päivän :)