Ei mikään masentava marraskuu

Onnistuimme saattamaan maailmaan kaksi (esikoisen lisäksi) suloista lasta, joiden synymäpäivien välillä on tasan kolme päivää. Meillä juhlitaan aina sekä 17.11. että 20.11. Kummallekin hankitaan tietenkin lahjat ja järjestetään synttäriaamupalat erikseen.

Lisäksi marraskuu tarkoittaa lukuisia koulun ja harrastusten juhlia, yleensä jokaiselle kolmelle erikseen ja pahimmillaan kahdet juhlat yhtäaikaa.

Tämä tarkoittaa meille melkoista juhlaputkea. Koulussa synttärinä tarjottavine "please bring something from your country" ja sitten taas uudestaan kaikkien kolmen joulujuhliin "please bring something from your country".  Ne varmaan ihmettelevät koulussa, että etteikö se tyyppi keksi mitään muuta kuin Ikean piparkakkuja. Kun lapset vaan aina haluavat viedä niitä piparkakkuja!
Lauantaina 26.11. pidimme Emilian synttärikutsut. 11 tyttöä ja säpinää riitti, mutta homma pysyi hallinnassa. Onneksi compoundillame asuu muutamia huomattavia tulevia herrasmiehiä, joten tytöt halusivat kovasti leikkiä myös ulkona ja kaikki sujui mainiosti.  Jokunen herrasmies saapui meille myös viettämään leffailtaa kutsujen jälkeen.

 

Eilen 30.11. juhlittiin Suomi-koulun kivoja joulujuhlia. Ohjelmassa oli lasten esitysten lisäksi myös todistusten ja Huippu Suomikoululainen -diplomien jako, huutokauppa ja arpajaiset. Menin helppoon ja ostin sadalla rämpylällä arpoja. Tuloksena ei enempää eikä vähempää kuin päävoitto!

Kotona huomasin, että meidän lahjoituksemme herkkukoreihin löytyi edelleen Eeron kassista. Vähän nolona, mutta kiitollisena siis!

Joulujuhlissa oli myös huutokauppa lasten taiteesta. Teemapäivänä maalattiin revontulia. Eero vakuutti yhden maalauksista olevan hänen tekemänsä, muiden avustaessa. Koska olin katsellut tätä jo ns. sillä silmällä hyväntekeväisyysmielessä, intouduin (vanhempien lasten mukaan tosi nolosti) huutamaan taulun meille. Eeron huoneen seinälle. Minusta tämä oli mainio =)

Eilen 30.11.juhlittiin myös Eeron synttäreitä.  Tunnelma oli hieman haastavampi kuin viikko sitten. Kuvittele 10 kpl n. 8 v poikia luonasi kolmen tunnin ajan. Onneksi lastentarhanopettaja minussa tajusi, että nyt ulos ja äkkiä. Tunti vanhaa kunnon rosvoa ja poliisia vei mehut pojista, kiitos Emilialle, Emilian kaverille Stellalle, sekä Lolalle ja Lolan kaverille Marialle avusta. 

Minun on pakko ihan rehellisesti myöntää, että lastenkutsut eivät ole ihan se minun juttuni. Teen sen ja kestän ja jopa tykkään sitten kun homma on päällä, mutta valmistelut ahdistavat. Marraskuussa tätä on yleensä siis viikon välein.

Onneksi on joulukuu! Tänään siis vain pötköttelemme ja käymme Emilian kanssa poikkeuksellisesti luistelemassa illalla.

Aamupäivällä täällä puuhattiin:

Herra Tuhina kuvitteli erään sängyn omakseen...

 Joku pelasi Minecraftia...

joku kokosi legoja eilisiltä syntäreiltä...

Kolmas teki rannekoruja ja vaan chillaili.

Ja me vanhemmat? Me tietenkin vaan ollaan ja hölläillään - anteeksi tästä urposta ilmaisusta Ella ;) Se ON tahallista!

Mukavaa Sunnuntaita kaikille!