Kaikista isoin homma oli erotella joukosta ne tavarat ja vaatteet, joita tarvitsemme, ennen kuin kontti ehkä kolmen kuukauden päästä saapuu Suomeen. Suomessa on silloin järkyttävän kylmää ja jo tosi pimeää, melkein suunnilleen luntakin (no toivottavasti ei kai nyt sentään). Meillä on seitsemän matkalaukkua ja yksi back up -kassi, joka melko varmasti joudutaan käyttämään. No, lapsilla ei oikeastaan ole vaatteita syksyyn ja talveen, joten isommin sen sään puolesta ei ollut murheita. Mutta kaikessa muussa ihan riittämiin.
Muuttopäivää edeltävänä iltana kaikki matkalaukut olivat kiinni ja punnittuina. Kiloja ja tilaa on vielä vähän, mutta sekä tänne jäävä kama (joka suurilta osin annetaan tai heitetään pois) että vielä ostamatta oleva (Decathlon + GAP + MUJI...) pitäisi sovittaa, joten täytyy olla vähän tilaa.
NE tulivat klo 9.00 aamulla. Ensin meinasi käydä köpelösti, sillä täältä ei kuulemma saa muuttaa viikonloppuisin. No, onneksi asiat sujuivat ja jo pelkkä pakkaustarvikkeiden kontti oli iso.
Jos kerran lähden, lähden ainakin tyylikkäästi! Jalassa Ayilta jääneet "crocsit". Jalat ovat yksinkertaisesti niin kipeät kaikesta ravaamisesta kahden kerroksen välillä, että kantapäät tarvitsevat jotain allensa. Toivottavasti muut kengät eivät menneet konttiin vaan matkatavaroihin...Muuten olen koko kesän Suomessa näin style!
Excuse me, Sir! Patjani alla saatta olla herne ja se häiritsee!
Hyvänen aika, millä vauhdilla tämä lähtikään käyntiin. Pojat eivät ole mitään aloittelijoita, todellakaan. Pakkaus alkoi klo 9.00 ja klo 14.00 se alkaa olla loppuitkuja vailla. Tähän väliin sopi vielä siis 1,5 h lounastauko.
Tämä koko tapahtuma on ollut elämässäni kokonaisuudessaan ehkä kaikkein suurin stressi, surut sitten erikseeen. Ja tottavie, olen työelämässä kaikenlaista kriisiviestintää vaatinutta kokenut. Luultavasti se on enimmäkseen tämä henkinen puoli ja luulen kaiken helpottavan, kun tämä kuorma tästä lähtee. Sitten on vaan hauskaa, toivon. Eli henkilökohtaista kriisiviestintää tämä bloggaus juuri nyt.
Muuttajille tulevaisuudessa neuvon: Muuttopäivänä ei ole enää mahdollista tehdä mitään muuta, kuin katsoa sivusta. Jokaikinen huone pitää olla katsottuna läpi, mikä lähtee, mikä jää. Me merkkasimme PostIt -lapuilla kaikki ne tavarat, jotka asunnossa oli vuokraisännän toimesta, DO NOT MOVE. Pidä todellakin huolta, että KAIKKI tärkeä paperi on eroteltu muuttotavaroista. No, tietenkin se passi. Samoin kaikki sälä: laturit, puhelimet, tietokoneet, puhelimet, kuulokkeet. Kotiavaimet Suomeen, kaikenlaiset kortit, kuten KELA-kortit (joita ei tarvittu vuosiin). Tarvittaessa lasten koulutodistukset yms...Tänne Kiinaan meillä kesti tavaroiden tulla n. kaksi kuukautta ja se oli lentorahtia se. Nyt merikontin kanssa on puhuttu n. kahdesta kuukaudesta ja vaikka uskon Suomen Tullin olevan pikkuisen tehokkaampi, olen varautunut sinne syyskuun puoleenväliin.
Tämä nyt siis todellakin tapahtuu ja on lopullista.
Jäljellä on tyhjä talo - muutama lakana ja pyyhe, kertakäyttöastioita, paistinpannu. Täällä päätimme kuitenkin sinnitellä muutaman päivän ennen siirtymistä hotelliin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti