Askarrellaan!

Pääsin jälleen käyttämään ydinosaamistani, kun Eeron koulusta tuli toimeksiantona ASKARTELUprojekti. Tällä kertaa opintojakson aiheena oli ympäröivä yhteiskunta ja sen tiimoilta ekaluokkalaiset ovat tehneet retkiä mm. paloasemalle.

Tehtävänä oli valmistaa 3D-malli omasta ympäristöstä, paikan ja toteutustavan sai valita itse. Ja niinpä askartelimme oman asuinalueemme.

Asuinalue syntyi pizzalaatikkoon ja sitä varten lainattiin hieman isonsiskon askartelumateriaaleja. Pääarkkitehti oli tietenkin Eero ja me Emilian kanssa toimimme muotoiluapuna ja auttelimme kuumaliiman kanssa. Toteutuksessa on käytetty mm. muovailuvahaa, pikkuautoja ja legoja.

Uima-altaan ovat kansoittaneet pelottavan näköiset tyypit. Mutta he ovat kuulemma sukeltajia, siksi hurjat kypärät päässä.

Koska ollaan Kiinassa, vartijoita on klubitalon edessä tietty melko monta ja he ovat hyvin virallisen näköisiä. Pienoismalliin piti sijoittaa "tällaisille alueille tyypillisiä palveluja" ja meillä oli vähän vaikeuksia keksiä näitä palveluja, joten vartijat edustavat myös tätä osastoa. Pitäisi varmaan sijoittaa tuonne vielä joku korjaajajamppa seisoskelemaan.

Alueen autot ovat tutunnäköisiä eräästä puhki katsotusta elokuvasta :) Nämä olivat mittasuhteiltaan sopivimmat. Pääarkkitehdin kynänkäyttö on hieman suurpiirteistä, mutta niinhän kunnon taiteilijoilla pitää ollakin.

 

Kasvillisuutta varten pihamme puksipuut joutuivat harvennukseen.

Alueen kaavaviranomainen on ollut hyvin avarakatseinen. Alueelle mahtuu perinnetaloja

Sekä myös hmmm... hyvinkin rohkeaa arkkitehtuuria.

 Tämä keltakattoinen mökki on kuulemma meidän talomme.

 Huomenna koko komeus pitäisi saada raahattua kouluun!

 

Että tällaisissa kehittävissä puuhissa näin viikon aluksi!

Jo joutui armas aika

Tänään vietettiin Suomi-koulun kevätjuhlaa! Vuorotteluperiaatteella kevätjuhlan paikkana oli tällä kertaa lastemme koulu WISS tuossa ihan naapurissa.

Liekö osuutta viime yön jääkiekkopelin aiheuttamalla valvomisella, mutta kuvat ovat järkyttävästi sopivan sumuisia myös vieraista lapsista julkaistavaksi :) Jep, jep.

Ohjelmia oli harjoiteltu ja myös opettajat (ja samalla blogaajakollega) heittäytyivät tarvittaessa hienosti rooleihinsa.

Juhla huipentui liikuttavasti Suvivirteen ja sitä seuranneeseen Äidin lauluun. Kaikki äidit saivat lapsilta ruusun juhlan päätteeksi. 

Shanghaissa on huisisti Suomi-koululaisia!

Kaikki oppilaat saivat todistuksen ja 4 oppilasta palkittiin kunniakirjoilla. Ella sai sellaisen joulujuhlassa. Esikoisen ja keskimmäisen todistukset olivat hienot, kuopuksella on "hieman" petrattavaa osastolla käyttäytyminen ja huolellisuus ;)
 

Kesälahjana oppilaat saivat T-paidat, joissa oli Tatu ja Patu kirjojen kirjailijan ja kuvittajan tervehdys Shanghain Suomi-koululaisille.

Olen ollut valtavan tyytyväinen Suomi-kouluun. Opettajat ovat osanneet asiansa ja olen täysin varma siitä, että Suomi-koululla oli iso merkitys myös Eeron aivan yhtäkkiä ilmaantuneeseen lukutaitoon. Se oli koulun osalta pahin pelkoni tänne muutettaessa. Ajattelin ettei poika ehkä opi lukemaan ensimmäisen kouluvuotensa aikana kielten sekamelskan vuoksi. Nyt sujuu sekä suomi että englanti. Kahden kielen sekoitus on aiheuttanut pieniä ääntämiongelmia, mutta kaikkiaan aivan mieletön edistys syksystä.

Ella on saanut suorittaa Suomi-koulussa Etäkoulu Kulkurin 5. luokan suomenkielen oppimäärän. Mahdollisille tänne syksyllä suuntaaville antaisin "mittavan" kokemukseni perusteella sen neuvon, että Suomi-koulu riittää kaikilla luokkatasoilla oman äidinkielen opiskeluksi. Itse hankin kaikille lapsille Kulkurin kautta oppimateriaalit äidinkieleen, mutta pitkien koulupäivien ja kahden uuden kielen kanssa pähkäilyn lisäksi paukkuja ei ole juurikaan riittänyt Suomen materiaaleihin. Eeron kanssa olen käyttänyt vähän Kulkurin Pikkumetsän Aapisen opettajan opasta, mutta kunnia lukutaidosta kuuluu muualle kuin minulle opettajana. Tytöt eivät rehellisesti sanottuna ole edes koskeneet äidinkielen oppimateriaaleihin vaan tehneet Suomi-koulun tehtäviä. Ellalla on Kulkurin myötä ollut hieman enemmän läksyjä ja myös kokeita, mutta ei hartioita halkaisevaa määrää. Mikäli Kulkuri-kokeilu laajenee ensi syksynä myös muille luokka-asteille, otan sen ilomielin myös muille lapsille.

Suomi-koulusta on löytynyt myös kavereita sekä lapsille että aikuisille. Vanhemmilla on ainakin Puxin puolella ollut tapana jäädä koulun ajaksi hengailemaan koululle juttelemaan, lukemaan suomalaisia lehtiä, vaihtamaan kirjoja sekä ajautumaan kalliisiin heräteostoksiin Suomi-kaupasta. Kun olet tarpeeksi kauan ulkomailla, huomaat maksavasi ilolla kympin pussillisesta turkinpippureita tai tuubista suomalaista sinappia!

Suomi-koulu pidetään lauantaisin klo 9.30-11.45 Puxin puolella WISS-koululla ja Pudongin puolella SCIS-koululla. Vaikka lauantaiaamun herätys ei ole aina ollut mieleen ja meillä harrastusjuttujen puolesta lauantait olisi helpointa käyttää muuhun toimintaan, on ajankohta osoittautunut ihan hyväksi. Muutamat muut "maakoulut" kokoontuvat arkisin koulupäivän päätteeksi. En usko sen olevan kauhean hedelmällinen ajankohta oppimiselle. Lisäksi tuo vanhempien verkostoituminen on mahdollista oikeastaan ainoastaan lauantaisin, kun koulu on tyhjä muusta toiminnasta.

Suomi-koulun uusia nettisivuja odotellessa lisätietoa koulusta löytyy Shanghain Suomalaisten sivuilta.

Lupaus lunastettu

Lupasin joskus aikaisemmin, että jos Eero jaksaa  käydä 10 kertaa tennistunneilla, ostan itselleni mailan ja lupaan käydä "pelaamassa" hänen kanssaan säännöllisesti. Edellisen viikon maanantaina koitti sitten se viimeinen tennistunti. 

Tämän viikon tiistaina kävin hankkimassa Decathlonista itselleni mailan. En ryhtynyt tämän hankintani kanssa hifistelemään laadulla, vaan otin sen simppeleimmän ja halvimman :)

Lisäksi hankin kasan palloja..

 

 

Torstaina kävimme ensimmäisen kerran pelaamassa kahdestaan!

Reipas poikani jaksoi kulkea koko kevään joko potkulaudalla tai pyörällä maila selässään tunneille. Jos minä meinasin unohtaa tunnin, Eero muisti sen joka maanantai. Eilen noudatimme samaa kaavaa :)

Hallissa oli aika surkea valaistus, mutta...

Eero opetti minulle oikeita otteita...

 

Ei meillä suurta ottelua syntynyt, mutta melkein trooppisessa lämpötilassa ihan leikkiminenkin sai hien pintaan. Olipa kivaa! Jatkossa aiomme pallotella jokaisen viikon maanantaina!

 

Eeron kuva: Äitimaila, isovelimaila ja vauvat ;)

 

Huhu kertoi, että alueemme uima-altaat ovat auki, mutta huhu osoittautui uutisankaksi. Kuulemma Kesäkuussa altaat avataan, eikä ihme, kun kiinalaiset kulkevat vielä toppatakeissaan vaikka lämpötila lähentelee kolmeakymppiä. Tyhmää. Sisäallas on kuitenkin auki, sinne siis!

Tyttöjen valtakunta

Minusta ei ikinä olisi ns. sisustusblogaajaksi.  Meillä on ensinnäkin ihan tavallista ja olen muutosvastarintainen ihminen. En tykkää irtotavarasta enkä osaa ostaa sisustuskamaa vain ostamisen tai muodin ilosta. Täällä Kiinatalossa olen lisäksi jotenkin antanut asioiden vaan mennä, koska oikeastaan mikään täällä "irtaimistoa" lukuunottamatta ei ole omaa. Lisäksi puitteet monessa kohdassa sotivat omaa makuani vastaan. Moni täällä hankkii kiinalaisia huonekaluja Suomeen vietäväksi, mutta meillä on jo koti, johon ei mahdu ja jonka tyyliin ei sovi oikeastaan mitään tuotavaa täältä Kiinasta. Tarjolla on myös ihania moderneja kalusteita ja klassikoita (sekä niiden kopioita), mutta niitäkään meille ei kotiin vaan yksinkertaisesti mahdu. Haluaisin tuoda kotiin kuitenkin edes pienen häivähdyksen Kiinaa tästä jaksosta, kuten olemme tuoneet (miehen) lyhyemmistä jaksoista mm. Intiassa sekä omista matkoistamme aikaisemmin. Minulla on yksi paikka ja yksi pieni huonekalu mielessäni ja sen ehkä hankin tai sitten en. Äitienpäivää odotellessa...

Ajattelin nyt kuitenkin avata hieman taloamme kotijoukoille, joita vakaista aikomuksista huolimatta ei ole kauheasti täällä vielä vieraillut ;) "Mummeleiden" vierailunkin jälkeen huonejärjestys on hieman muuttunut. Siivosin tyttöjen huonetta ja kun se kerrankin oli edes suunnilleen edustuskelpoinen, otin myös muutaman valokuvan.

Alkuun  molemmilla tytöillä oli omat huoneet, mutta Emilian huone alakerrassa oli alkujaankin vähän huono idea. Emilia ei tykännyt nukkua yksinään alakerrassa. Pari kuukautta sitten tytöt päättivät muuttaa yhteiseen huoneeseen niin, että molempien sängyt ovat ylhäällä ja leikit sekä kirjoituspöydät Emilian entisessä huoneessa alakerrassa. Näin saimme myös kunnollisen vierashuoneen taloon. Aikeissa on ostaa Emilian entiseen huoneeseen vuodesohva. Nykyinen työhuone ei oikein toimi vierashuoneena, koska siinä ei ole ovea.

Kun toinen tykkää vihreästä ja toinen pinkistä, toinen hepoista ja toinen Hello Kittyistä, on vähän hankalaa yhdistää huonetta.  Lisäksi ennen muuttoamme hankituista peruskalusteista esim. lastenhuoneissa oli ainoastaan yksi toivomamme valkoinen sänky ja kaksi ei toivomaamme mustaa. Onneksi tytöillä tarjolla oli tosi iso huone.  Tytöt ovat saaneet oikeastaan täysin vapaat kädet laittaa huoneensa omakseen.

Emilian puolisko huoneesta on enemmän pinkki. Valkoiset päiväpeitot hankimme peittämään näiden kahden erivärisen sängyn riitelyä.

 

Emppu on luistellut itselleen vaikuttavan Hello Kitty -kokoelman. Isointa, Pekingistä hankittua Kittyä lukuunottamatta muut ovat Tintti- ja Mini- sarjoissa (äidin tai mummin) jäälle heittämiä Kittyjä.

Ompun paikka sijaitsee keskellä... Vaikka ei hän tuolla nuku, vaan valitsee päivän mukaan jommankumman sängyn jalkopään ja käpertyy sinne nukkumaan.

 Ellan puolella on vihreää.
 

Ja tietenkin heppoja talleineen (ja Eevi sekä kaikki muut heppatyypit: tämä on äidin asettelu siivousta tehdessä, joten virheet ovat minun, ei Ellan ja en jaksanut sitä aitausta alkaa pystyttämään ;).

Huone on oikeastaan todella iso. Yhden seinän peittävä taso oli alkuun inhokkini isoine "kultaisine" vetimineen, mutta vaihdettuani niihin vetimet, taso ei enää ole niin hallitseva. Yleensä se on täynnä tyttöjen vaatteita, ennen pehmoleluja, mutta kun Omppu oppi hyppäämään tasolle ja ystävystymään hmm... liian läheisesti mm. pehmohevosen kanssa, ne on poistettu kaappeihin ;)

Verhoratkaisu odotta vielä valaistumista. Paksut, vauvan kakan väriset ja homehduttavat verhot on poistettu ja jäljellä ovat valkoiset valoverhot.  Huoneeseen tarvittaisiin myös 3 kpl kapeita laskosverhoja, mutta tämä pinkki-vihreä värimaailma, joka tulisi kulkea läpi huoneen siirtää hankintaa jonnekin  tulevaisuuteen tai se vaan vaietaan pois :)

 

Neideillä on tietenkin myös oma kylpyhuone.

 

Yläkerran aula on oikeastaan myös lasten valtakuntaa.

Siellä on TV, DVD sekä Wii. Pelit sekä täällä huikeasti kasvanut DVD-kokoelma valtaa hyllytilaa. Hämmästyttävän nopeasti uutuudet löytävät tiensä DVD-kauppoihin, Esim. Hobbitin ensi-illasta oli kulunut tuskin viikkoa kun sen josai meillä täällä syrjäkylällä täydellisenä kopiona.

Ellan ja Eeron joululahjaksi saamat säkkituolit sijoittuivat lopulta tänne, koska niille ei oikein ollut tilaa huoneissa ja tähän tilaan ei mahdu minkäänlaista sohvaa. Vihreänharmaa ei ole paras mahdollinen väri yhtään mihinkään, mutta onneksi löysin jo paikan, missä vastaavien "Fatboy" tyyppisten löhötyynyjen värivalikoima on paljon laajempi, ehkä nämä päätyvät meillä joskus kotona ulos. 

Alan jo tottua tämän talon koristeellisuuteen ja kun elämä on väliaikaista, ei kaikkiin pieniin yksityiskohtiin jaksa kauheasti panostaa. Olisin halunnut vaihtaa kaikki verhot talossa, mutta toistaiseksi ainoastaan yläkerran aulan ja Eeron huoneen verhot on vaihdettu. Tuntuu tyhmältä teettää verhoja omaan piikkin, kun niillä ei ole mitään käyttöä kotona Suomessa. Kesällä aion mitata kaikki ikkunat talossa ja teettää täällä mm. silkkiverhoja ja päiväpeitteen omaan kotiimme.

Eeron huoneen esittelen joskus, kunhan herra saa Legonsa ojennukseen :)

Eräs viikko kiinaelämää

Tämä viikko on ollut jotenkin tapahtumaköyhä, ihan vaan perusmeininkiä: koulua, jumppaa, luistelua, kotona oloilua. Niin ja olihan vappukin.

Viikon kohokohtana ehkä se, kun imuri räjähti (ei hyvin mene...). Siis ihan todella räjähti! Oikeastaan ainoastaan töpseli posahti, mutta pamaus oli sellainen, että luulin vähintään jonkun talon monesta kristallikruunusta rysähtäneen maahan. Johto purkautui 20 cm ja oikosulku vei koko talosta vaihteeksi sähköt. Onneksi Ayille ei käynyt mitään. Jos käsi olisi ollut kiinni pistokkeessa, olisi sähköisku ollut varmasti melkoinen.

Ehdin jo hätäpäissäni käydä imuriostoksilla, koska suomalaisena ajattelin, että korjaaminen ei joko onnistu tai ainakaan kannata. Onneksi en ollut ehtinyt heittää vanhaa imuria roskiin. Ehkä sen hinta (1000 RMB = n. 120 €) kodinkonekaupassa sai miettimään vielä hetken. Ayi ja Andy olivat molemmat sitä mieltä, että sen saa korjattua. Ja saihan sen. Ajelimme taas kerran Andyn kanssa jonnekin ihme kaduille.

Ja kas, paikallisessa Oy Sähkö & Putki & Sekatavara Ab:ssa homma hoitui odottaessa.

Täällä, kuten muissakin vastaavissa putiikeissa lapset hoituvat siinä vanhempien työpaikoilla sivussa. Muutama ämpäri ja laatikko esteeksi ovelle, etteivät pienokaiset ryömi kadulle vanhempien ollessa kiinni asiakkaiden kanssa.   

Kymmenen minuuttia myöhemmin poistuimme kaupasta tyytyväisinä. Homma maksoi 10 RMB (n. 1,20 €)! Ja siihen sisältyi myös vessanpöntönavaaja ;) Kiinalainen viemärijärjestelmä ei kestä poikani paperinkulutusta...

Seuraavaksi suuntasimme etsimään mattopesulaa.

Meillä on makuuhuoneissa valkoiset nukkamatot ja siitä lähtien kun Omppu tuli taloon, ne ovat kärsineet hieman vaurioita. Ellan huoneen, jossa Omppu on vauvasta saakka nukkunut, matto oli kaikista kamalimmassa kunnossa ja se on lojunut varastossa jo kuukauden verran. En ole kuullut mairittelevia kokemuksia mattojen pesusta täällä, mutta koska matto oli käytännössä jo pilalla, ajattelin uhrata sen koekaniiniksi. Kerroin etten aio käyttää pesemiseen isoja rahoja, koska matto ei ole arvokas ja voi olla ettei se lähde puhtaaksi. Ajattelin, että n. 250 RMB olisi "kipurajani". No, hinta oli 90 RMB (n. 11 €). Matto on kooltaan n. 140 x 200 cm.  Toimitusaika on 3 päivää. Jos loputulos on edes tyydyttävä, kiikutan sinne kaikki talon matot.

Minä joka kitisen aina täkäläisistä korkeista hinnoista tietyille asioille, yllätyin kerrankin oikein positiivisesti. Ja totta on, että kiinalaiset osaavat nypätä meiltä ulkomaalaisilta helposti 2-4 kertaisen hinnan paikallisiin verrattuna, asiasta kuin asiasta. Oikeastaan se on se mikä ärsyttää. Siksipä Andy yleensä hoitaa kaupalliset neuvottelut näissä palveluissa ja paras lopputulos syntyy jos en ole mukana ollenkaan näyttämässä valkoista naamaani :) Olen melko varma, että hinnat olisivat olleet ihan erilaiset jos minä olisin sönkännyt siellä englanti-kiina-elekieltä.

Eli olipa hurjan jännittävä viikko!

Ai niin, oli meillä vappupicnic omalla pihalla ja se oli varsin mukavaa! Meinasi koko vappu unohtua, mutta nykyisin osaan jo aika nopeasti haalia kasaan tiettyjä juttuja vaikka se vaatiikin aika monessa kaupassa pistäytymistä. Te, joilla on ulottuvilla Stockan Herkku, kumartakaa siihen suuntaan älkääkä valittako ruuhkista, kiitos.

Karjalanpiirakat tietenkin Nancylta Pudongista (onneksi oli sinne asiaa muutenkin). Paikalliset kananmunat ovat epäilyttävän keltaisia, I don't want to think about why...

Vähän lihapullia, nakkeja, juustoja ja May's Delin perunasalaattia.

 Jälkkäriksi irtokarkkeja, mansikoita ja keksejä ynnämuuta.

Tällä picnicillä ei ollut tarjolla kuohuvaa... Mutta taatusti kylmää juotavaa.

International Day

Eilen oli yksi tähän asti mukavimmista päivistämme täällä Kiinassa!

Aloitimme aamun Ellan synttäriaamiaisella, joka ensimmäistä kertaa 12 vuoteen oli mahdollista syödä ulkona! Jo aamusta näki, että päivästä tulee kaunis. Siihen olisi melkein voinut jäädä, mutta tehtävät koululla kutsuivat.

Eilen oli nimittäin WISS-koulun International Day, joka on suurin tapahtuma kouluvuoden aikana. Jokainen WISS:n 44 maasta esittäytyi omalla teltallaan ja tarjosi pientä syötävää. Lapset kiertävät teltoilla hakemassa leimoja passiinsa ja leimaa varten pitää yleensä suorittaa joku tehtävä.

Kaikkia toivotaan pukeutumaan maansa kansallispukuun tai väreihin. Meidän Team Finland lähti eilen koululle tällaisissa vetimissä.

Sää todella suosi, lämpötila oli n. + 30 astetta ja kerrankin aivan kirkkaansininen taivas suorastaan häikäisi, huomaan että kuvatkin ovat vähän tavallistakin epäterävämpiä, kuvaaminen oli hankalaa kirkkaassa auringonpaisteessa.

Toiminnan maiden teltoilla organisoivat oppilaiden vanhemmat. WISS:ssä on 24 suomalaista oppilasta, perheitä ei ole edes puolia tuosta, koska meidän tapaamme tosi moni perhe on kolmilapsinen. Porukka on kuitenkin aktiivista. Tällä kertaa hylkäsimme vihaiset linnut ja teemaksi valittiin sauna.

Erään perheen Au Pair oli maalannut upean taustakankaan teltallemme.

Tarjottavaksi teimme lihapullia, jotka pujottelimme suomenlipulla varustettuihin cocktailtikkuihin tomaatin ja kurkun kanssa. 

 Tarjolla oli myös Marianne-karkkeja.

Telttamme vetonaula oli minikokoinen sauna! Vihta oli peräisin Le Chambordin pensasaidoista ;) Asiaankuuluvat saunajuomat oli eräs perhe kantanut mukanaan Suomesta.

Itse sauna oli yhden perheen poikien "leikkimökki", lauteina toimi keittiöjakkara ja kiuas oli valmistettu roskakorista.

Lapset joutuivat vastaamaan muutamiin saunaa koskeviin kysymyksiin leimansa eteen.

 

Tunnollisina jaoimme myös Suomitietoutta esitteiden merkeissä.

Päivä alkoi lohikäärmetanssilla.

Tämän jälkeen jokainen maa vuorollaan tuli kentälle lippuineen. Team Finland oli pukeutunut asiaankuuluvasti.

Lippuparaatiin osallistui vaikuttava joukko meikäläisiä!

 Australia oli tuonut paikalle Koalan. Mahtoi tyypillä puvun sisässä olla tukalaa helteessä...

Lapset kypsyvät aina kun paasaan siitä, että menettepä tulevaisuudessa melkein minne tahansa maailmankolkkaan, teillä on siellä kaveri. Tänään se konkretisoitui ehkä paremmin kuin koskaan aikaisemmin. Koulun johtaja, joka kuulutti maat kentälle tokaisikin osuvasti, että olo on kuin Euroviisuissa.

Paraatin jälkeen päästiin itse asiaan, eli maiden telttoja kiertämään.

Naapuritelttamme Belgia oli keskittynyt olennaiseen :) Myös monet viinimaat tarjoilivat viinejään. Voin vaan kuvitella lööpit, jos Suomessa koulun juhlassa tarjottaisiin vanhempien toimesta alkoholia toisille vanhemmille. Tämä tapahtuma oli siis tietenkin tarkoitettu yhtä paljon aikuisille kuin lapsillekin.

Yllättäen oma suosikkini oli Italia ;) Ei vaan, Italian porukka oli todella panostanut tarjoiluun. Pöytään kannettiin koko ajan uutta sapuskaa: bruschettaa, pizzaa, ilmakuivattua kinkkua, mozzarellaa, oliiveja...Team Finlandin epävirallisen raadin mukaan päivän laadukkainta viiniä, Illyn espressoa... Ilmeisesti jollakin vanhemmista on täällä ravintola ja siinä tarjoilun salaisuus.

Amerikkalaiset tarjoilivat chili con carnea, vaahtokarkkeja suklaavesiputouksen ohessa ja tietenkin omenapiirakkaa.

Ranskalaiset tietenkin croisantteja ja patonkia sekä herkullisia makkaroita.

Japanilaiset todellakin valmistivat sushia, vaikkakin pikaversiota!

 Korealaisten pulgogi oli herkullista.

Kaikesta ei ole edes kuvia, Israelin teltalta sai pitaleipää, Uusi-Seelanti ratsasti turvallisella maidollaan ja teltan jäätelöjono oli melkoinen. Belgian porukka paistoi vohveleita. Meksikon salsa toi vedet silmiin.


Tanskan legot ja Suomen muumitalo ja -laiva vetivät Nurseryn porukkaa :)

Päivän päätyttyä olimme kaikki aivan uupuneita!  Päivästä jäi kaikenkaikkiaan todella kiva mieli. Monen kurjan asian keskellä helposti unohtaa, miten suuri rikkaus lapsille on mahdollisuus kasvaa osana tätä kansainvälistä yhteisöä ja oppia ymmärtämään eri maiden kulttuureja. Kun piipahdimme Eeron kanssa juomatauolle ilmastoituun jumppasaliin, hän alkoi luetella salin kattoon ripustetun lippunauhan maita. Ihmettelin että miten voit tietää nuo. No kun meidän luokan Jaden on Indonesiasta ja Kiki on Koreasta ja se ja se sieltä ja sieltä.

Uupumuksesta huolimatta jaksoimme kuitenkin vielä illan päätteeksi lähteä  "lähikuppilaan" syömään synttäri-illallista. Hieno päivä! Tänään on vuorossa kotona kokattu synttäripäivällinen ja mikä parasta, kokki en suinkaan ole minä :)